Mitä kuuluu?

Kauhea miten pitkä bloggaustauko, viime postauksesta on kulunut jo kaksi viikkoa.
Koko some on elänyt täyttä hiljaiseloa osaltani, en ole myöskään snäppäillyt tai päivitellyt kovin ahkerasti instaa.
Sen sijaan olen tavannut monia ystäviäni ihan livenä, on tavattu lasten kera sekä ilman.
Täytyy sanoa, ettei mikään sosiaalinen media korvaa todellisia ystäviä ja juttuhetkiä kahvikupposen ääressä lasten leikkiessä.



Lisäksi tämän parin viikon aikana ollaan sairasteltu, pitkästä aikaa ihan kunnolla.
Olin itse viikon kokonaan töistä poissa influenssan iskiessä, en muista aikuisiällä olleen koskaan noin korkeassa kuumeessa mitä nyt olin.
Itseni ollessa puolikuntoinen liittyi seuraani korvakipuinen Isla.


Tämä viikko oli meilläpäin hiihtolomaviikko, alkuviikon kotona oli mies ja loppuviikosta olin minä kotona, kyllä tilipussista sen sitten huomaa.
Olimme pitkään mummolassa vanhemmillani ja eilen kävimme Peurungassa uimassa, muutoin mitään erityistä ei ole pystytty tekemään.
Huh, näillä koululaisilla on paljon vapaita, tästä aiheesta riittäisi ihan yhden postauksen verran avautumista, perus työntekijän kahden viikon vuosiloma on pelkkä pintaraapaisu koululaisen vapaisiin, loput vapaat sitten hyödynnetään isovanhempien avustuksella ja ihan vain palkattomilla, viikon palkattomilla olo kyllä valitettavasti on palkasta todella suuri siivu mutta vaihtoehdot ovat vähäiset.


Mutta ylihuomenna takaisin arkeen, on lomat lusittu ja toivottavasti sairastelut sairasteltu. Postausideoitakin odottaa aika jono joten toivottavasti näin pitkiä taukoja ei enää tulisi.

Mukavia hiihtoloman viimeisiä päiviä sekä alkavaa hiihtolomaa pohjoisessa asuville!

Ei kommentteja