Joulun päivät

Jäipä kokonaan toivottelematta tänne blogiin hyvät joulut. Olin aatonaattona kahdeksaan töissä joten viime viikko meni aika vauhdikkaasti ohi.
Jouluaaton aloittelin siivoamalla ja menimme anopille syömään valmiiseen pöytään myös pukki tuli mummolaan.
Isla ressukka on sairastellut nyt joulun ajan joten olemme ottaneet aika rauhallisesti kotona uusilla leluilla leikkien ja elokuvia katsellen.
Islalle nousi perjantaina kuume lähes 39 asteeseen ja pysyi lähes koko aaton korkeana, eilen illalla aloitin näppylöiden syynäämisen joten diagnoosiksi ollaan saatu enterorokko, tämän päivän isomummolla käynti jäi sitten välistä.

1

Baletissa

Viime viikonlopun Helsingin reissumme pääsyynä oli balettinäytös Kansallisbaletissa.
Kävimme katsomassa perinteisen jouluisen Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas.

Tämä oli Pinjan ensikosketus balettiin ja mikäs sen parempi ensimmäiseksi näytökseksi kuin perinteinen jouluinen Pähkinänsärkijä jonka juonen Pinja jo tunsi ennestään.

Kansallisbaletissa saa varmasti parhaimman baletin tunnelman Suomessa.
Näytös oli upea!
Juuri sopivan mittainen pian 9-vuotiaalle väliaikoineen ja lavasteet sekä puvut ovat viimeisen päälle suuniteltuja ja pitävät lapsen mielenkiinnon mukana juonessa.

2

Kaksin

Blogi on ollut pienimuotoisella joulutauolla ja jatkaa tällä linjalla edelleen, uupumus ja kiire ovat ajaneet blogin edelle.
Illalla sohvan nurkka netflixin parissa houkuttelee enemmän kuin tietokoneen avaus kun on ensin lähes kahdeksan tuntia päivän aikana kirjoittanut ja tuijottanu tietokoneen näyttöä.

Pieni paluu kuitenkin viikonloppuun josta tulen parhaimpia paloja kertomaan myös ihan omissa postauksissaankin.
Me nautimme kahdenkeskeisestä ajasta Pinjan kanssa viikonloppuna, lauantaina heräsimme kukonlaulun aikaan ja suuntamimme Onnibussilla kohti Helsinkiä.


4

Osittainen hoitovapaa

Tiedättekö tällaisen mahdollisuuden?
Sana jonka olin kuullut mutta jota ei niinkään missään markkinoitu sen enempää, ennen kuin tarpeeksi pitkään katkerana ihailin työkaverin nelipäiväistä työviikkoa ja elin itse kuin löysässä hirressä uupumuksen ja kiireen vuoksi.
Pikainen googletus Kela ja osittainen hoitovapaa ja mitä tämä kertoikaan, olen täysin oikeutettu työsopimuslain perusteella osittaiseen hoitovapaaseen kun perheessämme on kakkosluokkalainen lapsi.
Nyt vasta sitten tajusin, en ymmärrä miksi kiristelin itseäni ekat puoli vuotta näännyksiin ja menetin puoli vuotta mahdollisuudestani osittaisella hoitovapaalla olosta.

Määrällähän ei tietenkään linnaa rakenneta, määrä on 97,73 € / kk miinus verot eli kerran tankkaat hyvällä tuurilla auton tankillisen täyteen tällä rahalla.
Onhan summa lähes naurettava ja suorastaan ärsyttää ettei Suomessa kannusteta lyhyempiin työpäiviin kun kotona on pieniä lapsia koska tämä summa ei todellakaan ole se kannustus.
Muutenkin pieni palkka vähenee entisestään tuntimäärien vähentyessä, tämä voi olla monelle se ratkaiseva tekijä miksei lyhennetty viikko ole monella mahdollinen.


Mutta rahallista menetystä suurempaa on se mitä tällä saan, aikaa.
Vuoden alusta alan tekemään nelipäiväistä viikkoa, uskon, että lyhennetyllä työviikolla on ehdottomasti positiivisempi vaikutus omaan jaksamiseeni.
Tunnen auttamatta kokoajan huonoa omatuntoa siitä, etten ehdi olemaan läsnä lapsille, koulusta on vapaata, paljon vapaata mutta itselläni vasta työt aloittaneena vapaisiin ei ole mahdollisuuksia.
Nelipäiväinen työviikko mahdollistaa yhden arkipäivän kun olen kotona Pinjan tullessa koulusta, lyhyemmän päiväkotiviikon Islalle.
Yhden arkipäivän jolle voimme sopia neuvolakäyntejä, Pinjan oikomishoitokäyntejä, käydä kerhossa ja tavata ystäviä.
Arki on ollut itselleni henkisesti todella raskasta, minun tekee monen kotonaolo vuoden jälkeen pahaa olla paljon lapsista erossa, ruuhkavuodet ovat veroittaneet, välillä on ollut päiviä kun olen ollut yli kaksitoistatuntia tukkaputkella menossa, kotiin päästyä ei itku ole kaukana kun on niin uupunut.


Uskon, että nelipäiväinen työviikko tekee itsestäni paremman työntekijän sekä paremmin jaksavat äidin.
Odotan nelipäiväistä työviikkoani suorastaan innolla!

10

Retrosängyn uudistus

Viimein sänkyprojektini on valmis ja sänky pääsi eilen Islalle käyttöön.
Tällä sängyllä on itselleni kovasti tunnearvoa, sänky löytyi vanhojen perhetuttaviemme varastosta joiden lapsille sänkyni on aikoinaan mennyt minun siitä kasvettua yli.

En nyt osaa sanoa onko sänky ehta ja aito Niemen tehtaiden valmistama vai mahdollisesti Muuramen tuotantoa mutta ikä ja tyyli on samaa aikakautta.
Sänky oli näiden vuosienkin jälkeen edelleen tukeva ja hyväkuntoinen mitä nyt kulumaa oli käytössä tullut ja pohjavaneri hapertunut säilytyksessä.


Irroittelin ensi töikseni sängystä hienot tarrakokoelmani jotka olen sängyn laitoihin pienenä liimaillut. Pintaansa sänky sai Jeanne d' Arc living Vintage Paint valkoista kalkkimaalia ja reunoihin vahaa.

Tämä oli hiukan tällainen kokeiluerä ja huomasin sänkyä kootossani, että vahaa olisi pitänyt laitella sänkyyn reilummin koska paikoin maalipinta sai osumaa joilta suurempi vahakerros olisi mahdollisesti suojellut mutta tehdessä oppii ja tämän onneksi voi korjata myös jälkikäteenkin.

Sänkyyn leikattiin uusi vaneripohja johon porailtiin tuuletusreikiä ja leikattiin mittoihin sopiva patja sängyn pohjalle.


Sänky on todella kaunis, siro ja kevyt lasten sänky jossa Isla saa nauttia yöuniaan varmasti kouluikään saakka.
Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, nyt vain pitäisi hankkia vielä tähänkin sänkyyn Beditin zipit päiväpeitto mittojen mukaan valmistettuna.
Tämä 60cm x 150cm ei nimittäin ole millään lailla mikään standardi mitta.


6

Pitääkö olla niin itsenäinen?

Aloin miettimään tällä viikolla lapsen itsenäisyyttä kun minulta kysyttiin miksei Pinja voi olla kotona yksin koulun jälkeen.
Pinja on kyllä useampanakin päivänä viikossa yksin kotona muutaman tunnin koulun jälkeen mutta vastaukseni tähän miksei Pinja voi olla kotona koulun jälkeen yksi on, että voi olla mutten halua yksinolon venyvät pitkäksi ajaksi.
Tällä hetkellä Pinja jää iltapäiväkertoon kolmena päivänä viikossa ja tulee aina kotiin puoli kahden taksilla jolloin yksin kotona oloa ei jää Pinjalle kuin noin kolme tuntia.

Mielestäni 8-vuotias on vielä lapsi ja haluan, että kakkosluokkalainen saa vielä huolettomasti keskittyä lapsuuteen ilman, että vaatisin häneltä itsenäisyyttä ja hän saisi keskittyä kouluun ja leikkiin huolettomasti ilman huolia.
Haluan, että nämä ensimmäiset kouluvuodet voidaan mennä rauhassa pikkuhiljaa itsenäisyyttä enemmän ja enemmän opiskellessa ilman, että lapsen pitäisi olla pahimmissa tapauksissa useana päivänä viikossa yksin kotona jopa viisikin tuntia.
Nyt talvisaikaan kun vielä tulee aikaisin pimeä niin täällä syrjäseuduilla ei hirveästi niitä aktiviteetteja ole koulupäivän jälkeen eikä mahdollisuuksia lähteä pitkälle kavereille.

Tottakai on hyvä opettaa kakkosluokkalaisellekkin omatoimisuutta ja itsenäisyyttä ilman, että tarvitsee vielä viitosluokkallakin puristaa hammastahnaa hammasharjaan.


En halua kuitenkaan häneltä vielä vaatia pitkiä yksinoloja, ehkä joku voi tätä pitää liiallisena paapomisena mutta minusta tuntuu kurjalta ajatella lapsen olevan tuntitolkulla päivittäin yksin tuijottaen netflixiä tai pelaillen tietokoneella.
Kolmos luokalla iltapäiväkerhon mahdollisuutta ei enää ole ja koulupäivätkin pikkuhiljaa pitenevät ja itsenäinen ehtii kyllä olemaan koko loppu ikänsä.


Minusta on kurjaa, että lapset opetetaan pienestä saakka siihen, että yksin pitää pärjätä ja kotona eritysesti syrjäseuduilla joutuu olemaan tuntitolkulla koulun jälkeen koska vanhempien työmatkat saattavat venyä pitkiksi.
Pidän edelleen vahvasti hyvänä juttuna sitä, että Pinjalla on ollut mahdollisuus kevyempään koulun aloitukseen ja on saanut keskittyä täysin kouluun, uskon myös, että lyhyemmät yksinolo ajat ja minun kotona oloni ykkösluokan aikana ovat osittain vaikuttaneet siihen, että Pinja on pärjännyt hyvin koulussa, oppinut nopeasti sekä itsenäisesti hoitanut kotiläksyt.
Tämä voi toki olla ihan omia pähkäilyjäni mutta uskon, ettei tästä ole ainankaan haittaa ollut koulunkäynnin kannalta.

Mitä ajatuksia aihe herättää teissä?
Pitääkö lapselta vaatia pitkiä yksinoloaikoja koulupäivän jälkeen?


12

Kirjeet joulupukille

Lapset kirjoittivat tänään joulupukille tai Pinja kirjoitti ja minä avustin Islaa.
Olen painottanut aina joululahjatoiveissa muutamaa tärkeää toivetta jota todella toivoo, erityisesti Pinja on jo käyttänyt aikaa siihen, että on miettinyt niitä kaikkein toivotuimpia lahjatoiveita.

Meillä uskotaan vielä voimakkaasti joulupukkiin sekä tonttuihin, kirjeet jätittiin tontulle joulukalenterin pussukkaan jotta tonttu voi ne siitä ottaa mukaansa.

Isla ei oikein toivonut muuta kuin prinsessajuttuja, paljon kaikkea prinsessaa ja erityisesti Frozenia.
Prinsessa dublot ovat listalla, Frozen rooliasu ja Frozen nukke.
Lisäksi listalle menee hiukan yhteiseksi uusi maja vanhan rikkoutuneen tilalle.


Pinja on toivonut kaikkein eniten uutta Legon huvipuistosettiä, muina toiveina on puolapuut, Twister peli ja vielä yksi Legon törmäilyautosetti.


Pidän todella tärkeänä opettaa lapsilleni ettei joulu ole pelkkä kulutusjuhla, tottakai lapset odottavat lahjoja mutta lahjat eivät saa näytellä pääosaa joulun ympärillä.
Lasten pitää oppia harkitsemaan toiveitaan ja oppimaan myös, ettei kaikkea voi saada, joulupukkikaan ei tuo kaikkia lelulehdistä ympyröityjä toiveita.
On hyvä miettiä tarkasti ne kaikkein tärkeimmät toiveet ja Pinjalle voi jo opettaa hiukan lelujen arvoakin, jos toivoo kallista tablettia tai tässä tapauksissa kalliimpia puolapuita pitää ymmärtää, että tämä yksi arvokas toive voi olla muista toiveista pois.

Toivon todella myös, että sukulaiset kunnioittavat lasten lahjatoiveita, hankkivat ehkä yhdessä vaikka sen suuremman yhden toiveen ja tällöin jättävät ne pienet krääsäpaketit pois.
Meillä on koti täynnä tavaraa, kaksi tyttöä joilla on huoneissaan kaikkea mitä voi toivoa jos jotain ekstraa pitää hankkia niin viekää niitä vaikka joulupata keräykseen.
Tämä oli myös suora vihjaus kaikille sukulaisille jotka tämän lukevat. ;)

Joko teillä on kirjoitettu joulupukille?
4