Takaisin Suomessa

Viikko vierähti nopeasti, retkemme Ruotsissa oli todella mukava mutta myöskin vilkkaan taaperon perässä juostessa aika vauhdikas ja uuvuttava.

Ihana olla taas kotona! 
Kissakin on hengissä, kunnon sissi-kissa, oli ollut koko viikon ulkona kun ei ollut ruokkijoilleen suostunut näyttäytymään ja ehdin jo hiukan huolestua mutta täällähän neiti meitä jo odotti pihassamme.

Olimme tänään kotona jo yhdentoista jälkeen, suunnitelmat Muumimaasta sekä Särkänniemestä jäivät koska laiva tosiaan oli satamassa jo seitsemältä ja väsyneenä lasten kanssa koleassa kelissä kolme tuntia Muumimaan aukeamisen odottelu ei huvittanut, sama juttu Särkänniemen kanssa, Tampereen ohi ajoimme yhdeksältä ja Särkänniemi aukesi vasta puolilta päivin joten tehdään näitä reissuja sitten täysin erillisillä retkillä.


Mutta olipas kyllä mukavaa olla taas jossain reissussa, vaikkakin edes siellä Ruotsissa.
Näimme paljon uutta, yritimme epätoivoisesti selviytyä Ruotsia sopertamalla, jokaiselle meistä oli jotain mieluista nähtävää ja lisäksi tapasimme sukulaisia ja näin vanhaa ystävääni jota olen viimeksi nähnyt ehkä viisi vuotta sitten.
Ruotsi on ihana maa! 
Vaikka paljon ehdimmekin näkemään niin silti näkemistä jäi edelleen vaikka ja kuinka.
Ruotsissa on siistiä, kaunista ja peruskoulun ruotsikin taipuu pakon edestä kun sitä vain rupeaa käyttämään.
Tykkään matkustamisesta ja nautin kaiken uuden näkemisestä ja kokemisesta jota tosin olen nyt lasten jälkeen vähemmän pystynyt tekemään.


Miinus puolena matkustukseen löytyy eräs kaksi ja puolivuotias.
En muistanutkaan, että meillä olikin NÄINKIN vilkas taapero, jotenkin reissussa Islan vilkkaus vielä korostui.
Niin paljon kaikkea uutta nähtävää, jakamatonta huomiota ja epäsäännöllistä rytmiä niin aikamoinen pieni neiti oli meillä matkassa. :)
Ihmettelen vaan miten jotkut jaksavat tälläisten taaperoiden kanssa reissailla useasti, koska ihme on, ettei Islalle sattunut mitään sen pahempaa, sen verran päätöntä oli meno oikeastaan aina kun autosta vapauteen pääsi.
Jotkut valjaat ehkä olisivat olleet kova sana... :)
Meillä ei kuitenakaan ole niin paljon voimia saatika hermoja, että totetutettaisi mitään pidempää reissua hetkeen ennen kuin Islalla on vähän järkeä päässä ja jonkinlaista itsesuojeluvaistoa.

Nyt kuitenkin ketarat kattoa kohti, palailen lähipäivinä varmasti tarkemmin matkamme kohteista tms.

5 kommenttia

  1. Kyllä se vaan reissu piristää - ja väsyttää...
    Mutta arkea jaksaa taas hitusen paremmin ja huomaa, että se koti onkin vaan se ykköspaikka...

    Meidän nuorimmainen, nyt jo 4v, on erittäin vilkas neiti ja täällä kotiSuomessa välillä mietin, mihin jaksan hänen kanssaan lähteä ja mihin en...
    Mutta jännästi ulkomaan reissuilla on mennyt aina tosi hyvin. Uutta ja ihmeellistä ihmetellään toden teolla ja uni maistuu paljon paremmin kuin kotona... Joten reissut todella tulleet levoksi.

    Kohta helpottaa, kokemuksesta voin sanoa, eskari-iässä meidän nyt jo 11v esikoinenkin alkoi rauhoittua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä matkailu avartaa mutta myöskin matkalla kotiin tuloa osaa arvostaa. :)

      Minä en osannut ajatellakkaan, että Isla olisi näinkin vauhdikas reissussa kun ajattelin tosiaan, että on niin kiinnostunut kaikesta uudesta ja ihmeellisestä mutta vielä mitä, menoa oli enemmän kuin pienessä kylässä ja nukahtaminen iltaisin oli taattua härdelliä, onneksi aamuisin nukkui pidempään.

      No jospa tämä neiti tässä muutaman vuoden sisään vähän rauhoittuisi.

      Poista
  2. Varmasti ihana irtiotto arjesta :)! Meillä on kotona välillä päätön meno jos molemmat lapset on kotona. Mutta onneksi ainakin tähän asti reissuilla ja kaupoilla on nuorempi pitänyt vaan kädestä kiinni ellei ole rattaissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä Isla ei rauhoitu kaupoillakaan, rattaissa ei tykkää istua ellei rattaat kokoajan liiku ja kaupassakaan ei meinaa istua kärryissä vaan saa väkisin pidellä neidin siellä koska muuten lähtee viuhtomaan vailla minkäänlaista järkeä. :D

      Poista
    2. Apua :D No voi olla toisaalta sitten rentoutuminen reissussakin kaukana :D Mutta aikansa kutakin, ja kohta varmasti jo helpottaa :)

      Poista