Joukkuevoimistelu harrastuksena

Aivan ensin haluan kiittää kaikkia kommentteja ja viestejä teiltä ihanilta lukijoilta joita sain edelliseen postaukseen, vastailen niihin pikkuhiljaa. 
Olen todella otettu ja kiitollinen miten hyvän vastaanoton postaukseni sai ja herkistelin moneen otteeseen kauniita sanojanne! <3

Mutta itse asiaan, eli Pinjan voimisteluharrastukseen...
Pinja on pian voimistellut kaksi vuotta Jyväskylän naisvoimistelijoissa.
Kirjoittelin reilu vuosi sitten lyhyempiaikaisesta voimistelukokemuksestamme, postaus löytyy täältä.
Nyt voimistelua on takana pian jo kahden vuoden ajalta ja taito sekä kokemus vanhemmillekkin on karttunut.


Pinjan tavoitteellisuus ja määrätietoisuus on sitkeän harjoittelun lisäksi kasvanut vuodessa kovasti.
Taitoakin on kertynyt hurjasti, Pinja ei ole mikään erityisen notkea joten spagaatin oppiminenkin on vaatinut sitkeää harjoittelua ja venyttelyä.
Viime syksynä selkeästi tuli jokin käännekohta oppimiseen koska tuolloin Pinja sai spagaatin pohjaan ja sen jälkeen pian alkoi notkistumaan kovasti ja oppi paljon uusia vaikeitakin liikkeitä.

Voimistelu on siinä missä mikä tahansa muukin kisoihin tähtäävä harrastus alusta alkaen tavoitteellista mutta voimistella voi myös meidänkin seurassa pelkästään harrastuksena kerran viikossa.
Pinjalle kuitenkin kisaaminen ja esiintyminen tuntuu olevan voimistelussa yksi tärkeimmistä jutuista joten eteenpäin tähdätään ja kovasti pyritään kotona kannustamaankin jos intoa vain riittää.

Joukkuevoimistelu on ollut mukava harrastus liikkuvalle lapselle, harrastaa ei tarvitse yksin ja intoa uuden oppimiseen riittää kovasti.
Treeneissä on kuulema aina ollut kivaa ja treenejä saisikin Pinjan mielestä ainankin olla lisää vain. :)
Pinjalla on ollut todella mukavat valmentajat, lapsille annetaan vastuuta ja luotetaan lasten oppimiseen, valmentajat kuitenkin huolehtivat hyvin kisoissa tytöistä ja tsemppaavat heitä hyvin.
Mukavat valmentajat varmasti ovatkin yksi asia miksi treeneissä tykätään niin kovasti käydäkkin.


Viime vuonna kirjoittelin, että harjoitustahti kasvaa aika nopeasti ja toki se on kasvanutkin.
Pinja käy treeneissä kahdesti viikossa ja lisäksi viikkoihin saattaa tulla lisää voimistelua esiintymisistä tai kisoista.
Tämä huhtikuu on ollut todella tiivis kisakuukausi, tälle kuukaudelle on mahtunut Stara-kisoja, kisareissu Hyvinkäälle sekä eilinen kevätnäytös.

Jälleen syksylle on tiedossa muutoksia voimisteluun, tässä vaiheessa pitäisi päättää jättäydytäänkö tälle vähemmälle kisaamiselle ja treenimäärälle vai tähdätäänkö valmennusryhmään jossa harjoitusmäärä taas kasvaa ja tähtäimenä on peräti SM-taso.
Onneksi tason vaihto onnistuu vielä myöhemminkin mutta toki helpompi on tehdä päätös tässä vaiheessa, valmennusryhmään kun ei välttämättä tule pääsemään myöhemmässä vaiheessa kaikki halukkaat.
Pinja toki haluaa tietysti tähdätä niin pitkälle kuin mahdollista ja tätä pitkään itsekkin pähkäiltyämme laitoimme toiveeksi kuitenkin tuon valmennusryhmän, vanhempainilta aiheesta auttoi paljon ja treenimäärä ei onneksi kasva heti ensi vuonna viiteen kertaan viikossa vaan pääosin harjoituskertoja tulee yksi lisää per vuosi.
Pinja on pääosin ollutkin treeneissä paikalla tähänkin saakka joten en usko, että menojen sovittaminenkaan treeneissäolo pakon vuoksi tulee olemaan ongelma ja varmasti näiden pienten kohdalla on vielä hiukan joustoa, kuitenkin kun se yhteinen perheaikakin on todella tärkeää.
Turhaa muutenkaan kauhealla treenimäärällä tappaa innostusta vielä tässä vaiheessa.


Islan kanssa käymme Pinjan treenien aikana kerran viikossa taaperojumpassa Naisvoimistelijoilla mutta Isla on vielä niin pieni, että harrastukset jäävät varmasti kun päiväkotiin meno tulee ajankohtaiseksi.
Näin meillä oli Pinjan kanssakin, harrastamaan on alettu vasta eskari-iässä muulloin on riittänyt aktiviteetit päiväkodissa ja kotona.

Jos yhtään mietitte joukkuevoimistelua liikuntaharrastuksena niin suosittelen kokeilemista, nyt keväällä on esim. Jyväskylän naisvoimistelijoilla muutamia harjoituskertoja jolloin uudet innokkaat voimistelijat voivat käydä kokeilemassa ja katsomassa millaista harrastus on.

Voimistelu ehdottomasti liikuttaa!
Tänään oli vanhempi-lapsi treenikerta ja vau muten Pinja onkaan kehittynyt, notkistunut ja saanut lisää voimaa, olin aivan yllättynyt millainen kehitys onkaan oikeasti tapahtunut!
0

Matkalla vahvaksi

Siinä missä edelliset postaukset ovat olleet keveitä ja aiheeltaan positiivisia niin tämä postaus tulee olemaan kaikkea muuta.
Aihe on jostain syystä pyörinyt nyt lähikuukausina mielessäni useampaan otteeseen, kait oma koululainen tuo omat koulumuistoni mieleen.

Olen luonteeltani sosiaalinen, tutustun helposti uusiin ihmisiin ja olen puhelias mutta sosiaalisuuden sisässä on äärettömän huono itsetunto joka on poljettu pahimmassa ala-asteen ja yläasteen vaiheessa maanrakoon ja vaikka olen luullut, että peruskouluajat ovat mennyttä ja unohdettua niin tälläiset kokemukset nuorelle tytölle tuntuu jäävän sisimpään aivan aikuisuuteen saakka, olen asiaa pohtinyt nyt lähiaikoina ja tullut siihen tulokseen, että huono itsetunto on vain ja ainoastaan muistoa kouluajoilta.
Olen nämä yrittänyt unohtaa mutta nyt oikeastaan tietoisesti olen alkanut miettimään omia kipeitä koulumuistojani ja avaamaan näitä pitkälti myös miehelleni.


En muista tarkkaan milloin kiusaamiseni alkoi, muistaakseni olin noin kymmenenvuotias tuolloin.
Muistan mistä kiusaaminen pikkuhiljaa alkoi nousta voimakkaammaksi koska olin tuolloinkin jo valmiiksi vähän ujompi enkä uskaltanut nousta kiusaajien yläpuolelle joten kiusaamista oli helppo jatkaa.
Kiusaaminen alkoi poikien toimesta ja tuolloin 4-5-luokilla pojat alkoivat kiinnostamaan tyttöjä enenevissä määrin joten jos pojat eivät tykänneet jostain tytöstä niin tämän vuoksi myös tytöt rupesivat hylkimään ja nimittelemään sitä joka ei ollut poikien suosiossa.
Minua on kiusattu ulkonäöstä jota en tosin ymmärrä miksi, olin ihan perus tytön näköinen, en pyöreä taikka muutenkaan minussa ei ollut mitään erityistä mistä nyt olisi voinut kiusata mutta ulkonäöstä nyt oli helppo aloittaa, keksiä edes jotain...

Toki poikien hylkiminen, töniminen ja huutelu harmittivat, muistan hyvin edelleen poikien huudot koulun käytävillä mutta poikia pahempaa olivat ilkeät tytöt, tytöt jotka lähtivät pois kun tulit lähelle ja siirtyivät pukukopissa toiseen jos tulit sinne tai eivät oikeastaan edes päästäneet minua pukukoppiin vaan pitivät ovea lukittuna jos näkivät minun sinne tulevan.
Liikuntatunnit olivat kauheimpia, en ollut mikään liikunnallinen ja muutenkin jo valmiiksi kiusattu niin jokainen varmaan muistaa kouluajoiltaan kuinka liikuntatunneilla jaettiin joukkueet, opettaja arpoi kuka tulee sanelemaan joukkueitaan ja muut seisovat rivissä odottaen vuoroaan.
En muista mitään nöyryyttävämpää kuin seisoa rivissä viimesien joukossa ja kuulla kuinka muut supattavat, etteivät haluaisi kyllä tuota joukkueeseensa.


Pienellä paikkakunnalla oli jotenkin vielä enemmän hylkiö, piirit olivat pienet ja luokkia vain muutamia.
Yläaste pelasti hiukan pahinta ala-asteen loppua, kuutosluokka on ollut varmasti yksi pahimpia kiusaamiseni puolesta, tuolloin kiusaamiseni oli jo niin arkipäivää, sitä kuuli ja tunsi kaikkialla, opettajan puuttumatta asiaan ollenkaan.
Yläaste sekoitti kuitenkin luokkiamme hyvin, syrjäkylien kyläkouluista tuli uusia oppilaita ja osa kiusaajistani menivät rinnakkaisluokille.
Yläasteella lyöttäydyin yhteen uuden tytön kanssa joka oli ehkä hiukan koviksen maineessa, tupakoi ja oli sellainen pahis-tyttö mutta hän oli suunnaton turva minulle, vaikka tiemme ovatkin aikuisuudessa menneet eri teille niin tämä tyttö oli yläasteeni pelastus, hän oli itsevarma ja uskalsi nousta myös puolustamaan minua.
Silti yläasteeltakin nousee monia tilanteita jotka heijastavat ala-asteaikojen pahimpiin kiusaamisiin.
Päällimmäisenä muistan täysin tarkasti käsiksi käymisen tilanteen yhdellä välitunnilla yhden luokka-asteen ylemmällä olevan tytön toimesta.
Tuolloin oli talvi ja olin kaverini seurana perinteisellä tupakkanurkalla, luultavasti minua ei haluttu tuonne ja tämä vanhempi tyttö repi minut naamalleni lumipenkkaan ja pyöritti kasvojani kiinni hiekkaisessa lumipenkassa, muistan sen ahdistuksen kasvot kiinni lumihangessa kun toinen pitää minua kiinni samalla kasvojeni raapiessa kiviä hangessa.

Kiusaaminen kouluaikoina on hirveintä mitä kukaan lapsi voi kokea, koulussa on käytävä, on oppivelvollisuus mutta samalla tuo paikka on ahdistavinta mitä tiedät, pelkäät törmääväsi koulun käytävällä kiusaajiin jotka tönäisevät sinut kumoon tai kiilaavat muuten nurkkaan mutta samalla on opiskeltava.
Siinä missä ajattelee, että pienempi koulu on turvallisempi kiusaamisen kannalta niin olen itse ehkä omien kokemusteni vuoksi täysin eri mieltä, tietysti riippuu koulun henkilökunnasta pitkälti mutta minulle kävi niin, että kiusaamiset lakaistiin pöydän alle, niitä ei haluttu nähdä tai niihin ei haluttu puuttua.
Pienemmässä koulussa myös jäät täysin ulkopuolelle, oppilaita on vähän ja jos joudut silmätikuksi niin suurin osa koulusta on sinua vastaan, et voi mennä kirjastoon jos siellä on tiettyjä henkilöitä tai pitää kiertää kylällä kauempaa ettet kohtaa kiusaajiasi.


Jos itsetunto lytätään vuosi vuodelta alemmas ja alemmas, olet pahinta saastaa ja sinut saadaan uskomaan itsekkin sinussa olevan jotain vikaa niin itsetuntoa on todella vaikea nostaa.
Tämän kanssa tulen tekemään varmasti töitä paljon vielä, haluan uskoa itseeni ja saada itsevarmuuteni myös näkymään esim. mahdollisissa työhaastattelutilanteissa mutta huomaan ajattelevani edelleen paljon, että toivottavasti minusta pidetään, mitäköhän tuo ja tuo ajattelee ja olenko tarpeeksi riittävä tälläisenä vaikka tiedän myös täysin, ettei ole hitusenkaan väliä mitä muut sinusta ajattelee, pääasia on, että itse viihdyt ulkonäössäsi ja seisot sanojesi takana.
On hurjaa ajatella, että asiat joita olen kokenut yli kymmenen vuotta sitten vaikuttavat edelleen itsetuntooni, sitä jos ajattelee, että kiusaaminen jättää jälkensä kouluaikaan niin sen jäljet seuraavat pitkälle vielä aikuisuuteen.


En voi olla ajattelematta myöskään omia lapsiani ja heidän pärjäämistään raadollisessakin koulumaailmassa, koska vain joku pieni sana väärällä hetkellä voi saada aikaan kiusaamista joka vain jatkuu ja jatkuu, toivon, että omat tyttöni osaavat olla rohkeampia, seisoa mahdollisten kiusaajien yläpuolella, onneksi siltä vielä ainankin Pinjan osalta näyttää, hän on reipas ja sanavalmis tyttö jonka uskon kovasti pärjäävän karussa koulumaailmassakin tulevaisuudessakin.

Itse tulen tekemään oman itsetuntoni kanssa varmasti töitä ja toivon sen olevan vielä joskus niin hyvä, että osaan ylpeänä seisoa omien sanojeni takana, olla sataprosenttisen ylpeä itsestäni!

P.S Siinä missä eilen kirjoitusinnostuksen iskiessä nakutin pitkälle iltaan tätä postausta mutten jaksanut käsitellä kuvia postaukseen tai oikolukea sitä niin nyt täytyy sanoa, ettei postauksen julkaiseminen enää olekkaan niin hyvä idea mitä eilen mutta antaa mennä nyt kerta näin pitkälle on jo valmisteltu, jännittää kyllä millaisen vastaanoton tämä saa...

27

Bloggers Inspiration Day & Blog Awards 2016

Kuten edellisessä postauksessani kerroinkin viikonlopun menoistani niin lauantai aamuna tosiaan herätys herätti minut kello 6.00 ja lähdin aamulla junaan Helsinkiin päin.
Tiedossa oli Indiedaysin ja Blogiringin järjestämä yhteinen Bloggers Inspiration Day sekä illalla myös Blog Awards gaalajuhla.
Odotin todella innolla näitä molempia, ennen kun olen vain päässyt katselemaan kuvia tunnelmasta muiden blogeista ja tällä kertaa pääsin itsekkin paikalle.


Yövyin ystäväni luona Töölössä ja ilman armotonta säätöähän en selvinnyt Helsingissä soheltaessani.
Päivätapahtuman alusta olin yli tunnin myöhässä koska tätä ennen olin saanut säädettyä puhelimeni asetuksia niin, että sain kokonaan netin poikki itseltäni ja yritin sitä operaattorin kanssa selvitellä, myöhemmin päivätapahtuman jälkeen sainkin taas netin toimimaan ja täysin oma mokanihan tuo toimimattomuus olikin mutta maalainen suuressa kaupungissa ilman mahdollisuutta katsoa karttaa ja selvittää millä ratikalla pääsen paikan päälle Töölöstä oli katastrofi ja lopulta päädyinkin ottamaan taksin alleni.

Päivätapahtumassa olisin varmasti saanut kulutettua enemmänkin aikaani, nyt en ehtinyt ihan niin tarkasti perehtyä jokaiseen esittelijään kun samanaikaisesti piti vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa.
Kameraa en kantanutkaan mukanani muualla kuin päivätapahtumassa ja tuolloinkin otin aika pienen määrän kuvia.
Sain myös pikaisen hiustenojennuksen Lorealin pisteellä iltaa varten, minulla ei ole mitenkään helpot hiukset.
Nyt kun hiukset ovat lyhyet niin jouduimme luopumaan kiinni laitoista kokonaan, paksut ja lyhyet hiukset olivat hankala saada pysymään niin miten kampaaja ajatteli eli päädyttiin vain suoristamaan ja hyvin pysyikin suorana mallissaan hiukset koko illan kun kunnon suoristusraudalla suoristettiin.


Palasin takaisin Töölöön ystäväni luokse, nyt jo onnistuin liikkumaan ratikallakin.
Laittelimme itseämme iltaa varten, ystäväni meikkasi minut upeasti ja juttelimme kerrankin rauhassa kun minulla ei ollut lapsia viemässä huomiotani.
Illan tapahtuma olikin juuri niin upea kuin ajattelinkin!
Ilta tuli vietettyä pääosin meidän perhebloggaajien kesken ja muiden Blogirinkiläisten kanssa, useat rinkiläiset kun olivat jo ennestään minulle tuttuja.
En voi kuin sanoa, että olen niin onnellinen saadessani kuulua Blogirinkiin, meillä on ihan mielettömän upea porukka.
Joukossamme on niin isoja nimiä joilla varmasti todella suuret lukijamäärät kuin taas pienempiäkin blogeja ja kaikki olemme samalla viivalla, kaikki pitävät meitä yhdenvertaisina ja arvostavat niin pieniä blogeja kuin suuriakin yhtälailla.
Lisäksi tämä meidän porukka, kaikki on niin luonnollisia ja helposti lähestyttäviä sekä ystävällisiä, tietenkään loistavaa huumorintajua unohtamatta!


Upea tapahtuma kaikenkaikkiaan, nukkumaan lähdimmekin heti tapahtuman päätyttyä puolilta öin.
Vaikka jatkot houkuttelivat niin aamulla kiittelin, että olin jättänyt jatkoille menon välistä.
Eilinen oli myöskin yhtälailla rankka päivä, herätys minulla oli kahdeksalta ja juna Hyvinkäälle lähti yhdeksän jälkeen.
Pinjalla oli kauden ainut kisareissu eilen Hyvinkäällä ja sain molemmat yhdistettyä näin, että Pinja meni ilman minua menomatkan yhteisbussissa ja minä tulin Hyvinkäälle Helsingistä lähijunalla vastaan bussia, näin pääsin kannustamaan ja olemaan mukana myös Pinjan kisareissulla, näin pienille kun vielä oman vanhemman mukanaolo ja osallistuminen on todella tärkeää.
Takaisin Jyväskylässä bussi oli vasta ennen seitsemää joten rankka ja pitkä päivä eilinenkin oli eli onneksi jätin ne jatkot. :)


Mukavaa alkanutta uutta viikkoa ja kiitos järjestäjille tapahtumasta sekä seuralaisilleni seurasta! 

0

Viikonlopun menoja

Huomenna on jännä päivä, lähden jälleen kohti Helsinkiä seitsemän jälkeen aamutuimaan.
Tiedossa on Indiedaysin ja Blogiringin järjestämä päivätapahtuma verkostoitumisineen, yhteistyöpisteineen jne.
Päivä huipentuu illalla järjestettävään Blog Awards gaalaan jossa palkitaan menestyksekkäitä bloggaajia.

Jännittävä päivä siis tiedossa, tapaan varmasti monia ennestään tuttuja bloggaajia sekä aivan uusiakin kasvoja paljon.
Illalla vielä tiedossa juhlava gaala joka onkin tuonut "pientä" asukriisiä minulle, enhän osaa edes meikata ja "talviturkinkin" ajelin juuri jaloista (oikeesti oli aika turkis jo) eli oma normaalitila on kaukana tuollaisista hienoista juhlista.

Mekon ostin Lapsimessuilta, pukeudun Lumoanin mustaan ilta-mekkoon ja vaatekaapin kätköistä löytyi mekkoon sopiva bolero.
Tänään kävin vielä viilaamassa kauheassa kiireessä asua ja kävin ostamassa itselleni mustat avokkaat, edelliset eivät olleet enää ihan paraatikunnossa ja tissiliivit, heräsin siihen, ettei minulla ole muuta kuin lurpahtaneita imetysliivejä, tänään kävin siis sovittelemassa myyjän avustuksella sopivan koon itselleni.
Lisäksi täydensin meikkivalikoimaani ja hain Taito-shopista Uhanan pisarakorvikset tuomaan muuten mustaan asuun väriä.
Laukkukin on vaihtunut mummoni vanhaan mustaan pieneen iltalaukkuun tuon ruskean ruttanan tilalle.


Mutta Jyväskylän seudullakin tapahtuu huomenna, varmasti moni onkin jo tietoinen Jyväskylään Veturitalleille huomenna rantautuvasta Lastenvaatekarnevaalista.
Tapahtumaan on vapaa pääsy ja ovet ovat avoinna 10-16.
Lastenvaatekarnevaali on kotimaisten pienmerkkien ja yrittäjien pop-up tapahtuma ja mukana on vaikka mitä ihania myyjiä mm. For Minis and Mommies tossuja ja tuttinauhoja, ByPinja imetyskoruja, paikallisia yrityksiä ja merkkejä, Vauvauva, Kimperi, OMMELLINEN, ÄR ÄR, PikkuPikkarainen ja monia muita.
Täytyy sanoa, että vähän tunnen harmitusta, etten pääse tänne, olin jo ihan asennoitunut osallistuvani tapahtumaan...

Kuva: Lastenvaatekarnevaali
For minis and mommies, kuva @marjukkall (https://www.instagram.com/marjukkall/)
By Pinja. Kuva: Anna Wallendahr
Blogi hiljenee varmasti nyt viikonlopuksi sillä sunnuntai aamuna suuntaan vielä lähijunalla Helsingistä Hyvinkäälle kannustamaan Pinjan kisoja ja illalla olemme vasta kotona mutta Instasta sekä Snapista löydyn nimimerkillä murulit ja niissä varmasti tulee olemaan reaaliaikaisempaa päivittymistä.

Mukavaa viikonloppua!
2

Lukutoukat

Me ollaan innokkaita kirjastossa kävijöitä.
Pinja erityisesti on jo todella tottunut kirjojen lainaaja, sai jokin aika sitten oman kirjastokorttinsakin.
Ollaan Pinjan kanssa käyty ahkerasti kirjastossa siitä saakka kun Pinja on kirjoista ruvennut kiinnostumaan itsekkin eli ehkä joskus 2-3-vuoden iässä.

Luin pitkään Pinjalle joka ilta iltasatua mutta Pinjan opittua itse lukemaan sujuvasti iltasadun luku on vähentynyt tai lähestulkoot loppunut kokonaan, Pinja lukee kaikkein mieluiten itse.
Pinja ahmii jo pitkiäkin kirjoja kannesta kanteen, vaikka Pinja oppi lukemaan vasta noin vajaa vuosi sitten niin lukemisen kehittyminen on tapahtunut hurjan nopeasti, sujuvuus ja lukunopeus on jo todella hyvää.


Kirjastoreissu tehdään noin kerran kuussa, joskus väli venyy vähän pidemmäksi ja laitan vain lisäaikaa kirjoille.
Lainataan myös lähes joka kerta kuuntelusatujakin ja lasten musiikki levyjä.
Näitä tykkää molemmat lapset soitattaa leikkien lomassa taustahälynä.

Isla on päässyt pienestä saakka mukaan kirjastokäynteihin siskon myötä ja nyt jo sujuvasti hakee pienempien hyllystä kirjoja joita selailee aivan kuten siskonsakkin, olisiko tämä sopiva kirja, jos on niin sujahtaa avonaiseen suureen kirjastokassiin.


Mielestäni lukeminen on parasta ajanvietettä lapselle, olen itsekkin tykännyt lukea kovasti, muistan miten luin verhon raosta ulkovalon valossa aina suurta kirjaa loppuun kun oli tullut jo käsky vanhemmilta mennä nukkumaan mutta kun kirja on hyvässä kohdassa niin ei vain voi lopettaa, samaa tuntuu olevan Pinjallakin...

Minulle aina silloin tällöin soitellaan kirjakerhoista mutta olenkin kieltäytynyt näistä koska mielummin pidämme vaihtuvuutta kirjoissa lainaamalla kirjastosta kuin, että ostaisimme kovin paljon omaksi jotka muutaman lukukerran jälkeen alkavat tuntumaan jo liian tutuilta.

Nyt meillä on taas iso kassillinen "uusia" kirjoja luettavaksi kun vanhat on palautettu, lukemista riittää molemmille tytöille seuraavalle kuukaudelle.

1

Potkupyörä - mihin päädyttiin?

Kiitos kaikista kommenteistanne ja jaetuista kokemuksistanne postaukseen jossa potkupyörän hankkimista suunnittelimme, niistä oli paljon apua!

Päädyimme ihan sattumalta L-koon Puky potkupyörään ihanan prinsessamaisen vaaleanpunaisena.
Minulla on ollut ostoilmoitus pyörästä paikallisella fb-kirppiksellä kun entisen Hetkiä-blogin Katriina tarjosi hänen tyttönsä vanhaa L-koon potkupyörää meille.
Mittasin netistä löytyneillä ohjeilla Islan sisäjalan mitan ja tämän piti tähän suurempaan kokoon jo riittää ja ikääkin Islalla on nyt sen 2,5-vuotta.
Päädyimme siis ostamaan häneltä käytettynä erityisesti Islan mieleen olevan pyörän ja tämä toivottavasti meneekin vielä pidempään.


Isla on haltioissaan pyörästään, voi sitä innostusta ja iloa mikä Islan kasvoille tuli kun kannoin torstai-iltana jumpan jälkeen auton perään viimein oman pyörän.
Illalla pyörää piti tietysti kokeilla heti isosiskon avustuksella ja jalat ylttävät kyllä Islalla hyvin maahan ja omaa pyörää pitää muistaa aina aikaajoin ihailla ja muistella kuinka se on "Islan oma pyörä".


En tosin odottanutkaan, että Isla heti lähtee hurjasti pyörällä potkuttelemaan mutta ollaan todella alkutekijöissä pyörän kanssa.
Tasapainoa Isla ei pyörällä vielä oikein hallitse eikä jaksa pitää pyörää tasapainossa ja samalla potkutella nyt olemmekin pitäneet pyöräilystä taukoa jonkin verran ja treenaillaan aina vähän muutama metri pihassa kun Isla itse haluaa.

Uskon kyllä, että potkuttelu pyörällä rupeaa sujumaan viimeistään sitten kesällä kun vaatetta on vähemmän ja kengät kevyemmät.
Jos olisin uutena pyörää tilannut, olisin varmasti päätynyt turvallisesti pienimpään kokoon jolla ehkä olisi ollut helpompi aloitella ja kokeilla tasapainoaan mutta koska näin sopivasti tämä pyörä löydettiin niin uskon, että tälläkin isommalla koolla potkuttelu lähtee sujumaan kunhan treenaillaan vähän pidempään ja Isla tajuaa tasapainottelun jujun pyörän kanssa.


Toivottavasti saan muutaman kuukauden päästä kertoa paremmin pyörästä kokemuksia. :)

P.S Pakko hehkuttaa vähän loppuun kuvan laatua uudessa puhelimessani, nuo kaksi viimeistä kuvaa on napsittu puhelimeni kameralla ja täytyy sanoa ettei kuvanlaatu kauheasti häviä Olympuksella otettuihin muihin kuviin.
Kuvaaminen instaan ja snäppiin on lisääntynyt merkittävästi ja ihanaa kun kuvat kestävät suurentamistakin näin hyvin eli minun ei tarvitse ihan joka paikkaan kantaa matkassani kameraa vaan näköjään puhelimellakin saa ihan blogitasoisia kuvia. :)
4

Lapsimessut -16

Lähdin eilen seitsemän jälkeen junalla kohti Pasilaa ja Helsingin Messukeskusta.
Tänä vuonna olin aivan yksin liikenteessä, Pinjalla oli koulua ja Islan kanssa messuilu olisi ollut aikamoista.


Messuilta en niinkään mitään tiettyä odottanut, Islalle ajattelin katsoa kypärää ja tavata tuttuja sekä muita bloggaajia, pääasiassa kuitenkin ajatuksenani oli viettää rentouttava shoppailupäivä ilman lapsia.

Päivä hurahti nopeasti messuilla kierrellen ja tutustuen täysin uusiinkin merkkeihin sekä yrityksiin.


Kokosin tähän postaukseen omia suosikkitärppejäni näin pelkästään shoppailumielessä.



1. Miniones 
Ihania sisustusjuttuja, yövaloja, pöytätabletteja ja astioita.
Tobias & The Bear lastenvaateherkkuja.


2. Gugguu
Varaudu jonottamaan!
Mallisto -20% paitsi uudet printit, rimit, lippikset ja neulokset.
Ei yli 140-kokoja mukana messuilla.
Löysin vain Islalle jotain mitä on ostoslistalla ollut.
Kello kolmen aikaan ei tarvinnut enää jonotella, aleprosentti ei ollut sentään niin hyvä, että olisin jonottanut vajaa tuntia.

3. Papu
Edelliskausien vaatteita hajakooissa tasahinnoin.
Uudessä mallistossa ei niinkään erityisiä aleja mutta klo 16-18 mainostavat Happy Hour tarjoustaan joka tänään on "osta kaksi - saat edullisemman puoleen hintaan".
Eilen hyödynsin tarjousta, "osta alaosa - saat yläosan puoleen hintaan".


4. Lumoan
Edelliskausien hajakokoja alehinnoin ja pienet alet myös uudessa mallistossa.
Ihania For minis & mommies tossuja ja tuttinauhoja.
Täällä voi myös sovitella vaatteita, tosi kätevä näin pitkämatkalaiselle kun muutoin en pääse sovittelemaan.
Ostin täältä itselleni ensi viikon Blog awards iltajuhlaan mekon.

5. Mainio
Edelliskausien vaatteita tosi hyvillä aleilla.


6. Lilla Company
Pari rekkiä uusia Mini Rodineja ja Boboa -30% ja yksi hajakoko rekki -50%.
Samalta osastolta löytyy MaxPlayn herkkuja, pilvitabletteja ja ihania koukkuja tms.

7. Melli EcoDesign 
Uusi mallisto -20% ja edelliskausien vaatteita tarjoushinnoin.
Supersuosittua naisten taskumekkoa löytyy myös osastolta.


8. Punavuoren Peikko
Bugaboota pääsee hypistelemään, heillä on messuilla olevat Bugaboon vaunut myynnissä alella jotka voi ostaa messuilta itselleen.
Mini Rodinia, Boboa ja Popupshopia -20%

9. Muka va mini
Loppuun vielä itselleni täysin uusi tamperelainen merkki jolla aivan ihana lastenvaatemallisto.
Sain kuvaston kotiin viemisiksi ja heillä on varmaan kesän ihanin lierihattu mallistossaan!


Meille lähti mukaan Lilla Companylta Light Box, itselleni Lumoan mekko, Islalle Gugguulta huppari, frillamekko ja legginsit, Papulta molemmille legginsit ja Islalle paita sekä Pinjalle tunika.
Minionesilta Tobias & The Bear legginsit Islalle ja AT-Lastenturvalta ihana kypärä Islalle.
Lisäksi ostin Pinjalle yhdestä kirjakojusta toivomansa Tatu ja Patu kirjan tuliaisiksi.


Lapsimessut vielä tänään ja huomenna Helsingin Messukeskuksessa kello 9-18 ja huomenna 9-17.
4