Koululaisen talvitakkivalinta

Pinjalla oli yhden takin+housujen mentävä aukko ensi talven vaatteissa muuten mennään aikalailla viime talvisilla, olen jopa karsinut liikoja poiskin ostamatta lisää tilalle.
Näyttelin Pinjalle muutamia takkeja ja kuoseja koska kuosillisen tyttö halusi ja myöskin äidin iloksi Pinja valikoi tämän Molon Winter Floral uutuuskuosin, hyvä maku kyllä tytöllä koska tämä oli omastakin mielestäni yksi uusien mallistojen kauneimmista kuoseista, kovin kauan ei olisikaan voinut tämän kuosin kohdalla jahkailla koska näyttäisi, että juuri tämä kukkakuosi on yksi Molon talven suosituimmista kuoseista, enkä kyllä ihmettele yhtään miksi.


Tilasin takin heti näiden ilmestyttyä MiniQ:ta koska kaikkialle ei juuri tätä takkia edes tullutkaan ja mielessäni kun oli vielä, että nämä loppuu ihan heti niin piti toimia nopeasti.
MiniQ:ta onkin jo ensimmäinen erä Winter Floral kuosillisia vaatteita aika hyvin loppuunmyyty mutta jos jokin tietty kuosi ja koko on mielessänne niin kannattaa laittaa MiniQ:lle viestiä koska saattavat tilata erikseenkin Molo kidsiltä jotain haluamaanne mallia.


Mutta itse takkiin...
Pinjalla on tässä koko 140 ja pituutta Pinjalla on noin 130cm.
Takki on Pinjalle juuri sopiva talveksi, ei liian reilu muttei liian lyhytkään, nämä eivät siis mitään kovin reilua mitoitusta ole, kokoa pienempi olisi Pinjalle ollut jo liian pieni.
Takkiin ajattelin yhdistää jo meiltä valmiiksi löytyvät Molon mustat toppahousut ja luultavasti etsin myös jotkut toiset toppahousut koska Pinja valittaa Molon housujen puristavan vyötäröltä mutta pituutta taas ei voi olla lahkeissa yhtään enempää.
Lisäksi Pinja itse halusi eilen Pompdeluxin kutsuilta takin kaveriksi vaaleanpunaisen neulepipon ja huivin, ajattelin hiukan muuta väriä mutta Pinja tykkäsi vaaleanpunaisesta ja nyt kun kuvia katselen niin sopiihan se vaaleanpunainenkin näihin ihan kivasti.


Takki on ajateltu ihan kouluun käytettäväksi haalarin ohella niin onpahan molemmat varmuuden vuoksi jos jossain vaiheessa talvea sattuukin iskemään Pinjalle haalarin pitämättömyys jota tuskin epäilen mukavuuden haluiselta tytöltä joka haluaa mahdollisimman nopeasti ehtiä välitunnille.

*Takista saatu alennusta MiniQ:ta yhteistyön tiimoilta.

Mitä piditte Molon talvivaatteista, nousiko niistä jokin ylitse muiden?

29

POMPdeLUX AW15 kutsuilla

Tänään meidän olohuoneemme valtasi kolme isoa rekillistä Pompdeluxin ihania uutuuksia.
Pompin kutsuja en olekkaan pitkään aikaan pitänyt, olivatkin ensimmäiset laatuaan muutettuamme kaupungista, olen edelliskausina saanut aina kutsun jonkun ystävän kutsuille tai käynyt avoimissa ovissa.
Esittelijäksi meille tuli Jämsänkoskelta jo minulle muualta entuudestaan tuttu Heini Hurttia, hänen pitämillään kutsuilla en kuitenkaan ole ennen ollut mutta näköjään oli meillä pidetty myyjä kun naapurikin innostui häneltä kutsut varaamaan ja muutenkin sain kuulla jälkeenpäin Heinistä positiivista palautetta vierailta.


Vaatteet olivat aivan tajuttoman ihania, pitkästä aikaa tämä syysmallisto on sellainen josta voisin tilata vaikka ja mitä.
Pinjan ennakkosuosikki oli ruskea karvaliivi ja no olihan se ihan suunnattoman suloinen ja lähtikin Pinjalle tilaukseen.
Pinja valikoi itselleen myös rosen värisen pipo-huivisetin ja violetin tyllihameen sekä mustapallollisen mekon.
Islalle tilasin harmaan tyllimekon, ei kautta ilman tyllimekkoa sekä muutamat perus paidat.
Molemmille tytöille lähti myös tilaukseen kuvissakin näkyvät mustat pilkulliset toppahanskat, näitä on paljon kehuttu muttei meillä ole koskaan Pompin rukkasia ollut joten testataampa nyt molemmilla ensi talvena.


Himotuslistalle näistä jäi vaikka ja mitä, onneksi se naapuri pitää ne kutsut myös. :)
Ulkovaatteet olivat todella kauniita sekä topat ja uudet softshellit myös uusi violetin sävy kuorivaatteissa hurmasi minut, nämä olisi mennyt ehdottomasti tilauslistalle Islalle jos hänellä ei olisi jo rosen värisiä Pompin kuorihousuja ja tätä vaaleanpunaista kuosillista softshelliä himoitsin haalarina Islalle mutta en osannut perustella tarvetta kahdelle softshell haalarille syksyyn...


Vieraita meillä oli kuutisen kappaletta, enemmänkin olisi varmasti mahtunut mutta pienempi porukka toisaalta on toimivampi varsinkin kun lähes jokaisella vieraalla on 1-3 lasta mukanaan niin mahdumme hyvin hypistelemään rekeiltä vaatteita eikä keittiöönkään tule mahdotonta tungosta.
Vedin tietysti perinteisen tarjoilustressin juuri ennen kutsuja mutta ehkä me selvittiin vaikken saanutkaan vaaleanpunaisia popcorneja valmistetuksi kun valkosuklaa ei totellut minua.
Menin suht matalalla linjalla tarjoilujen suhteen, leivoin eilen kinkkupiirakan ja mustikkaseepra juustokakun, jälkimmäinen muuten onnistui yli odotusten, pääsin itsekkin maistamaan vieraiden lähdettyä kakkua ja oli kyllä aivan tajuttoman hyvää, turvauduin tietysti Kinuskikissan reseptiin.


Voin myös lämpimästi suositella näiden kutsujeni jälkeen Heiniä esittelijäksi Jyväskylän tai Jämsän seudulla asuville, hhur@pompdelux.com

Joko te olette päässeet hypistelemään uusia Pompdeluxin vaatteita ja onko kenties jotain tarttunut tilaukseenkin? :)

6

Nosh kutsujen tilauksen sisältöä

Lupasin teille myös sovituskuvia tilaamistani uusista Noshin vaatteista, sovituskuvien otto kuitenkin venyi hiukan kun näitä ei päästy heti käyttämään lämpimien kelien vuoksi.

Tänään päästiin kuitenkin ottamaan käyttöön loputkin paketin sisällöstä ja sain jonkinlaisia sovituskuviakin teille tänne blogin puolelle.

Ensimmäisenä tämä ihana tähtihaalari joka onkin ollut aikamoinen hitti, haalaria on myös tummanharmaalla pohjalla ja keltaisilla tähdillä.
Haalarit ovat tosiaan olleet todella suosittuja ja osa kooista on kait jo päässyt loppumaankin.
Tilasin tämän Islalle ajatellen päikkärihaalariksi rattaisiin tätä niin, että alle mahtuisivat myös sisävaatteet, tänään haalari pääsikin ensimmäistä kertaa ajateltuun käyttöönsä ja on juuri sitä mitä ajattelinkin, pehmeä ja notkea sekä malliltaan reilumpi jotta ei purista mistään ja alla mahtuu paksummatkin sisähousut olemaan.
Islalla on haalarista koko 86/92 ja on vielä jonkin verran reilu, resoreita saa kääntää vielä kertaalleen.


Pinjalle annoin vapauden valikoida itselleen jonkun setin, alaosat sekä yläosan.
Näissä Pinja päätyi hyvinkin yhteenkin sopiviin Spark legginseihin sekä Rain huppupuseroon, äitikin tykkää näistä kovasti, joten tosi hyvän valinnan neiti tekikin.
Pinjalla on molemmat kokoa 134/140.


Islalle oli myös pakko tilata toinenkin denim-look tunika.
Keväällä tilasin mintun värisenä tämän tunikan ja edelleen vain tykkään mallista sekä tunikoiden sävyistä niin paljon, että erityisesti tämä puuteri väri meni heti pakko saada listalle.
Tunika on kokoa 86/92.


Nyt vain kovaa käyttöä ja ahkeraa pesua himopyykkääjän pesussa näillekkin Noshin uutuuksille, laatu ei ole tuntunut pettävän vielä näissäkään, erityisesti Pinja on käyttänyt jo kovastikkin Spark legginsejään, eikä värit ole menneet miksikään pesuista huolimatta ja legginsit ovat edelleen ehjät vaikka ovat ulkoleikeissäkin olleet.

*Vaatteista saatu alennusta yhteistyössä Noshin kanssa.

Uusia vaatemallistoja tuleekin nyt tosi tiuhaan tahtiin ja eilen intouduinkin tulleista uusista vaatteista ja tietysti niihin palaneista rahoista varaamaan kirpputorilta pöydän ja tänään veinkin jo parit Pompin isot kassilliset vaatetta meidän vakkarikirppikselle Jyväskylän Kirriin, Silinteriin.
Huomisesta alkaen siis löytyy pöydästä numero 8 tyttöjen pieneksi jääneitä vaatteita sekä omia viimesiä Boobin imetyspaitojani ja huppareitani.
Lastenvaatteissa mennään kuitenkin vahvasti talvivaatelinjalla ja Pinjalta on jäänyt 128-134-kokoista talvivaatetta tuonne sekä Islalta 74-kokoisia vaatteita.
Toivottavasti nyt tulisi kaappeihin hiukan tilaa, erityisesti nuo pienet talvivaatteet vievät kaapeista tosi ison tilan, varsinkin kun lisäksi siellä on uutta ja jemmattua toppavaatetta. :)

4

Voimaa äitiryhmästä

Minun on jo aikaisemminkin pitänyt kirjoittaa meidän facebookin äitiporukasta mutta nyt aihe on niin pinnalla, viikonloppuisen lapsettoman tapaamisemme sekä tämän päiväisen lapsellisen tapaamisemme johdosta, että nyt tai ei koskaan kirjoitan tästä tänne bloginkin puolelle.


Liityin Islasta plussatessani Kaksplussan odotusketjuun josta aika pian siirryin salaisen facebook-ryhmän taakse kirjoittelemaan.
Sittemmin isossa naisryhmässä on ollut draamaakin ja aika alussa jatkoin pienemmässä ja tiivimmässä porukassa kirjoittelua.
Meillä kaikilla noin viidelläkymmenellä äidillä oli laskettuaika lokakuussa taikka aivan syyskuun lopulla tai marraskuun alussa 2013.
Olemme olleet tiivis ja aktiivinen porukka joiden kanssa on avoimesti jaettu ilot ja surut, käyty odotusaika läpi sekä vauvavuosi.
Nämä naiset ovat tulleet jo pelkästään kirjoitusten ja kuvien perusteella todella läheisiksi ja tutuiksi vaikka isoon ryhmään naisia mahtuu tietysti yhtä monta mielipidettä ja näkemystä niin ilman suurempaa draamaa olemme selvinneet, ehkä meillä on niin hyvä porukka, että me vain osataan kunnioittaa toistenkin näkemyksiä ja myöskin vastaanottaa niitä erilaisiakin mielipiteitä.


Olemme tavanneet useampaan otteeseen lasten kanssa ja matkustettu Turkuun ja Tampereelle lasten kera tapaamaan muita lokakuisia ja tietysti äitejä.
Vuoden kohokohtiin kuuluvat erityisesti ne lapsettomat tapaamiset kun ehdimme jutella ja tutustua livenäkin paremmin ilman lasten perässä juoksemista sekä lisäksi kaikille lapseton tapaaminen on suurta rentoutumista arjesta.

Tapasimme juuri viikonlopulla erään äidin kotona ihan illanistujaisten merkeissä ja hyvässä seurassa vierähti jälleen sinne aamuyön tunneille saakka.
Näille naisille voi puhua mistä vain, niin ilot kuin surut ja piilotellut salaisuudet häpeilemättä sekä lisäksi meillä on niin hauskaa, että poskilihakset kipeinä näistä tapaamisisita yleensä tulee kotiin lähdettyä.

En olisi ikinä uskonut, että odotusajan ryhmästä voi tulla näin tärkeä osa elämää ja josta voi saada näin hyviä ystäviä joiden seuraavaa tapaamista odottaa aina yhtä innolla päiviä laskien.


Kuulutteko te johonkin odotus/vauvaryhmään josta on vuosien saatossa tullut erittäin tärkeä?
Suosittelen myös erittäin lämmöllä liittymään johonkin odotusryhmään plussattuaan, ryhmästä on saanut niin paljon voimaa ja vertaistukea odotus- ja vauva-aikaan etten olisi osannut edes tälläistä odottaakkaan.
5

Lasten kanssa häissä

Me olimme eilen lapsuudenystäväni hääjuhlassa, he olivat menneet jo aikaisemmin kesällä maistraatissa naimisiin joten nyt kyseessä oli vain pienimuotoinen juhlatilaisuus naimisiinmenoa juhlistaen.
Häät olivat meille tämän kesän ainoat, viimeksi olimme viime kesänä häissä miehen kanssa kaksin mutta nyt meillä oli myös lapset mukana.


Täytyy sanoa, että toisaalta ymmärrän todella hyvin hääjuhlia joissa kutsussa maininta, että juhlat ovat vain aikuisille, toki äitinä tietysti heti ajattelee, että eikö lapsemme ole siinä missä mekin ole toivottua seuraa juhliin ja onhan se mukavaa, että lapsetkin hääjuhlia pääsevät näkemään, erityisesti Pinja tykkää kovasti mutta toisaalta taas eilinen tuoreessa muistissani menen kyllä paljon mielummin häihin kaksin miehen kanssa kuin, että lapset olisivat mukana.
Pinjahan on jo mukavaa hääseuraakin kun osaa käyttäytyä kohtuu kiltisti ja jos tylsistyttää niin keksii itse puuhaa eikä tarvitse vahtimista toisin kuin siskonsa.
Taaperon kanssa häissä on kyllä aika raskasta erityisesti hiukan vilkkaamman taaperon kanssa.
Toisen vanhemman on pakko kokoajan keskittyä Islaan, vaihdellen aina ruokailimme ja kahvittelimme kun Islan mielenkiinto paikallaan pysymiseen loppui, meiltä meni varmasti paljon ohitse ohjelmista tai ainankin miehellä joka urhoollisesti juoksi Islan perässä.


Vaikka häät olivatkin mukavat niin en voi olla myöntämättä ettei vielä näin kuumana päivänä lasten kanssa koko päivän olo juhlissa olisi aika uuvuttavaa.
Onneksi kyseessä ei ollut mitkään kovin viralliset juhlat eikä juhliin sisältynyt kirkko osuutta koska kyllähän näistä mussukoistamme sitä ääntä ja vilinää lähti.
Kaikenlisäksi juuri ennen juhlia lähtiessämme, siinä vaiheessa olimme jo myöhässä muistin, ettei lapsille ollut sopivan kokoisia juhlakenkiä joten ei muuta kuin penkomaan edes jotain jalkaan jos jotenkuten puhtaat kengät edes löytyisi.
Tämä juhlasandaalitilanne on kyllä korjattava ensi kesälle niin ei tarvitse viime hetkessä panikoida, etteipä ollutkaan enää sopivan kokoisia juhlakenkiä lapsille...


Kaunis ja tunnelmallinen hääjuhla oli saatu aikaiseksi ja mukava kaikesta vilinästä huolimatta oli häissä olla ja lapsetkin saivat päälleen pitkästä aikaa tyllimekkojaan.
Silti luultavasti jos ensi kesälle on jälleen häitä tiedossa niin menemme miehen kanssa joko kaksin tai niin, että lapset lähtevät vaikka mummolle jossain vaiheessa koska onhan se mukava rauhassa keskustella muidenkin vieraiden kanssa sekä ruokailla ja nauttia hyvistä ruoista ilman, että ruoka pitää kahmia nopeusennätyksessä suuhunsa jotta sen ehtii edes syömään. :)

12

Ekaluokkalaisen eka puhelin

Nyt se on menoa, poiskaan on enää hankala ottaa, Pinja sai tänään ensimmäisen oman puhelimensa käyttöönsä.
Tätä kapistusta on jo pitkään odotettu, kaivettu se "kun kaikilla on"-kortti esiin ja jankutettu asiaa.
Oltiin miehen kanssa pitkään puhelimesta ehdoton ei mieltä ja Pinjalle asiaa perustelin, ettei hän tarvitse puhelinta mihinkään kun minä olen kotona.

Koulu alkoi ja saimme lukujärjestyksen, lukujärjestys sisälsi muutaman todella lyhyen päivän, Pinja on kotona jo 11.30 ja toinen näistä päivistä osuu juuri meidän tuikitärkeälle kerhopäivällemme jolloin olisimme kotona vasta kahdentoista jälkeen.
Tuolloin rupesin miettimään josko sittenkin puhelin, en haluaisi lähteä kesken kerhon kotiin ja muutamat kerrat kun soittelin myös kavereiden äitejä läpi jotta löytyisi naapurustosta se äiti jonka pihassa Pinja kavereineen on ja saisin sanan Pinjalle kotiin tulosta ajattelin ääneen samaa kuin mies, puhelin voisi olla ajankohtainen.


Selailin kasan johon säästin koulunaloitus mainoksia operaattoreilta ja sieltä kasan välistä löytyikin se muistelemani tarjouslipuke DNA-kauppaan Huawein älypuhelimesta.
Tarjous oli sen verran hyvä (39€), että päätin tilata Pinjalle suoraan älypuhelimen, pikaiset tiedustelutkin puhelimesta ja merkistä olivat hyviä joten ajattelin, että tällä Pinja voi opetella puhelimen käyttöä sekä napsia kuvia kavereiden kanssa.


Tänään onnellinen puhelimen omistaja on kuljettanut puhelintaan kaverille mukanaan ja tosi hienosti sujui minulle soitto sekä puhelimeen vastaaminen.
Puhelimen kamera on ainankin ollut kovassa käytössä, on kuvattu kissaa, pikkusiskoa, kaveria, kaveri kuvannut Pinjaa sekä maassa ryömivää muurahaista joka kantoi isoa ruohonkortta.
Yksi pelikin piti puhelimeen saada jota voi satunnaisesti kotona pelailla.


Vielä tämä tiukkis-äiti ei anna tallentaa puhelimeen kavereiden numeroita, puhelin on Pinjalla vain siihen tarkoitukseen, että me vanhemmat saamme Pinjan kiinni ja Pinja voi tarvittaessa meille soittaa.
Puhelimeen on tallennettu vain vanhempien ja mummojen numerot, muita ei tarvitsekkaan, kaverisoittelut voidaan tehdä äidin kautta vielä tässä vaiheessa.
Liittymänäkin on prepaid-liittymä jotta turhaa laskua ei tulisi jos kuitenkin jostain sen kaverin numeron kaivelee ja lörpöttelee puhelimeen turhia kaverin kanssa.
Nettiä ei käytetä muutoin kuin kotona wifillä joten jos jonkun pelin haluaa niin se pitää kotona äidin ladata.
Prepaid-liittymässähän on se huono puoli, että datayhteys tulee kortin mukana joten toivottavasti Pinja ei keksi sitä klikata päälle.
Kunhan liittymä vaihdetaan joskus pysyvämpään niin haluaisin siitä kyllä tuon datan pois jotta nettiyhteyden mahdollisuutta ei olisi kuin kotona.


Seuraavaksi tietysti kitistiin illalla, että puhelin pitäisi saada mukaan kouluun, se meni meillä vielä ehdottoman ein puolelle.
Puhelin kulkee vain silloin mukaan jos Pinja tulee tyhjään kotiin koulusta muutoin pysyy koulupäivien ajan visusti kotona.

Onko muilla ekaluokkalaisilla omaa puhelinta? Millaisin ehdoin sitä teillä käytetään?

25

Seikkailemassa Laajavuoressa

Vietimme Pinjan kanssa ennen koulujen alkua hiukan äiti-tytär aikaa ja päätimme lähteä käymään Laajavuoren Seikkailupuistossa johon olin saanut yhden vapaalipun Bloggaajien elämysillasta.

Meillä ei ennestään ollut kummallakaan mitään aikaisempaa kokemusta tälläisistä seikkailupuistoista ja ajattelin, että Pinja voi sen Junnuradan kiertää ja tuskin meillä kovin pitkään niissä parissa vaikeammassa radassakaan yhdessä menee.


Saimme heti valjaat päällemme, Pinjakin ihan aikuisten valjaat jo ja pienen opastetun harjoittelun jälkeen Pinja kävi muutaman kerran kiertämässä Junnuradan ennen kuin polte vaikeammille radoille oli niin kova, että lähdimme seuraavalle Löytöretki nimiselle radalle.


Pinja nautti aivan täysillä näistä radoista, kait se oli se lapsen luottamus ja kokemattomuus ettei osannut vielä pelätä. :)
Pinja on myös ketterä, vahva ja notkea sekä hyvän tasapainon omistava joten Löytöretki rata eikä seuraavaksi vaikeampi Perhe ratakaan tuonut Pinjalle suurempia vaikeuksia, uskon, että voimistelutausta on suuri plussa ketteryydessä radoilla.
Pinjaa ei tosiaan kertaakaan pelottanut putoaminen ja oli kovin pettynyt kun emme enää menneet vielä hurjemmalle Seikkailu radalle MUTTA voi äitiä, minua pelotti välillä niin paljon ettei oikeasti pelon kyyneleet olleet kaukana, noloa myöntää mutta varmaan jo ekan radan alussa Pinja sai tsempattua pelkuri-äitinsä ensimmäisen esteen ohitse.
Voin sanoa, että näiden ratojen jälkeen jalat olivat itselläni aika spagettia ja joka lihas oli seuraavat pari päivää kipeänä jännityksestä.
Minua ei olisi saanut mistään hinnasta kahdelle vaikeammista radoista, näissäkin oli jo tarpeeksi.


Mutta jälkifiilikset olivat mahtavat!
Vaikka se pelko oli jotain hirveää alussa niin lähes kolmen tunnin seikkailun ja oman pelkonsa voittamisen jälkeen fiilis oli varmasti juuri sellainen mitä jotkut saavat kovan urheilusuorituksen jälkeen.
Täytyy sanoa, että tämä oli kaikesta pelosta huolimatta erittäin koukuttavaa, uudestaan tekisi mieli mennä ja seuraavalla kerralla aijon voittaa pelkoni ja uskaltaa kolmos radalle.
Pinjallehan tämä oli pelkkää hauskanpitoa.
Pinja on aika rohkea ja liikunnallinen joten tämä oli hänelle ihan täydellistä hauskanpitoa, kuulema oli Pinjan mielestä paljon parempi kuin HopLop. :)


Kovin pienen lapsen kanssa ei kannata edes tuohon Junnuradalle yrittää, jonkin verran pitää olla pituutta jotta siellä pystyy liikkumaan. Hetkiä-blogissa on seikkailtu tuolla alle kolmevuotiaan kanssa kiertäen tuo Junnurata mutta vaikka varmasti nuo pienetkin seikkailijat saavat paljon Junnuradasta irti niin uskoisin, että lasten kanssa tämä Seikkailurata antaa ehdottomasti eniten kun ikää on lapsella sen verran, että saa päälleen aikuisten valjaat ja pääsee liikkumaan noissa pitkissä radoissa.

Vielä ehtii Laajavuoreen seikkailemaankin, seikkailupuisto on avoinna vielä lokakuulle saakka.
Aukioloajat löytyvät täältä.

9