Merkkivaatteisiin hurahtanut

Lähiviikkoina blogeissa ja muutenkin sosiaalisessa mediassa on ollut pinnalla lasten merkkivaatteet ja miksi niitä lapsille hankitaan.
Minäkin lueskelin blogipostauksia ja keskusteluja välillä mutta nyt eilen Lillaloven Lauran oman postauksensa jälkeen asia palasi jälleen mieleen ja asiasta tuli mieleeni niin monta juttua, että päätin kirjoittaa aiheesta kokonaan oman postauksen.


Oma hurahdus lastenvaatteisiin heräsi Pinjan ollessa vauva, tuolloin en tiennyt mistään merkeistä mitään ja ostin vain ulkonäön vuoksi ketjuliikkeistä.
Jyväskylän lastenvaatetarjonta oli oikeastaan vain ketjuliikkeisiin painottunutta tuolloin ja merkkivaatteita ei löytänyt niin helposti.
Ensimmäiset lastenvaatteiden merkkivaatteet olivat minulle Me&I:ta ja ulkovaatteissa Ticketiä.
Ihastuin vaatteissa uusiin erilaisiin ihaniin kuoseihin ja malleihin sekä laatuun, miikkarin vanhojen vaatteiden laatu oli jotain ilmiömäistä.
Lisäksi kun vaatteilla oli paljon paremmat jälleenmyyntiarvot kuin perus ketjuliikkeiden vaatteilla merkkivaatteisiin koukuttuminen oli helppoa.

Edelleen meillä on varmaan noin 80-90% lasten vaatekaappien vaatteista merkkivaatteita, näin vuosien jälkeen hurahdan edelleen ihaniin kuoseihin ja malleihin vaatteissa mutta yhdeksi tärkeäksi valtiksi merkkivaatteissa on tullut itselleni eettisyys ja ekologisuus.
Kalliimpien ja pienempien merkkien eettiset arvot ovat aivan toista kuin suuren ketjuliikkeen jonka vaatteen alkuperää on aika hankala selvittää.
Olen nyt jopa pyrkinyt kokonaan eroon suurista ketjuvaateliikkeistä, en edes muista millon olen viimeksi käynyt H&M:llä, omat vaatteenikin ostan nykyään muualta.


Meillä merkkivaatteet lapsilla eivät ole mikään suuri juttu lapsille, Pinja ei edes tiedä vaatteidensa merkkejä, ei häntä kiinnosta mitä vaatteen lapussa lukee ja mistä se on kaappiin tullut.
Oma maku Pinjalla toki on jo vahvasti ja usein katselemmekin nettikaupoista yhdessä mitä hän haluaisi, vasta Gugguun alesta tilattiin yhdessä housuja, Pinja valitsi malleja ja värejä mistä itse piti.
Tästä varmaan päästään aiheeseen, miksi en mene shoppailemaan liikkeeseen Pinjan kanssa.
Tähän on vain yksi vastaus, koot loppuvat ja nuorisopuolen vaatteista Pinja ei ole tykännyt.
Kävimme jokin aika sitten yhdessä katselemassa josko Pinjalle löytyisi jotakin kivaa mutta lähdimme kaupasta pettymyksen kanssa.
Pinja on sen verran iso tyttö, että koot loppuivat lasten puolelta ja kaikki kivat kuosit ja värit jäivät rekkeihin eikä nuorisopuolelta innostanut mikään.


Enkä allekirjoittaisi ihan sitä, että merkkivaatelapsesta tulisi kiusaaja, jotenkin hankala ajatella, että Pinja kiusaisi jotakuta siksi, että vaatteet eivät ole jotain tiettyä merkkiä kun eihän tuo itsekkään kiinnitä omien vaatteidensa merkkeihin huomiota, tuskin edes tietää mitä vaatemerkki tarkoittaa. :)
Merkkivaatteet meillä eivät ole esittelykäytössä, ne ei ole niitä jotka laitetaan kun lähdetään kaupungille tai kerhoon tai no laitetaan sinnekkin mutta löytyy ne lapsilta päältä myös metsästä majantekopuuhista tai hiekkalaatikolla kuopsutellessa.
Kyllä löytyy turkoosista Gugguun hupparista kestovoikukat sieltä täältä ja tuolta.
Pinja tykkää tuosta väristä ja hupparista joten se on ollut pihapuuhissa paljon päällä.


Tykkään kauniista vaatteista ja ihanista hiukan erilaisista kuoseista ja malleista.
Enkä unohda itseänikään, toki itselleni ostelen harvemmin koska ne lapset ovat vaan menneet etusijalle ja ensimmäisenä tulee katseltua aina lastenvaatteet mutta itsellänikin pääosin merkkivaatteita on ja ehjissä ja siisteissä vaatteissa kuljen yhtälailla kuin lapsenikin.
Mutta näin kotiäitinä ollessa lastenvaatteet ovat vain se halvempi vaihtoehto hurahtaa, lasten merkkipaita jos maksaa 30 euroa niin aikuisten 130 euroa joten ero on kuitenkin aika suuri.


Meillä merkkivaate on siis vaate siinä mikä muukin, luultavasti ehkä kestävämmistä materiaaleista valmistettu sekä eettisemmin tuotettu.
Sen kummemmin mitään tiettyä vaatetta meillä ei esille nosteta eikä äitien kanssa vertailla keskenämme mitä lapsilla on päällä.
Lapset saattavat joskus ihailla tosi ihanaa kuosillista vaatetta, yleensä se on juurikin joku tosi suloinen eläinkuosi jota yhdessä ihaillaan, sillä ei ole merkitystä mitä paidan merkkilapussa lukee.

Tässäpä pitkä turinointi omia ajatuksiani merkkivaatteista lapsilla, kommentoida saa toki puoleen sekä toiseen. :)

18 kommenttia

  1. Meilläkin merkkivaattet on vain vaatteita. Niitä ei tosiaankaan varota vaan lapset saavat elää ja sotkea niissä niin kotona, ihmisten ilmoilla kuin vaikka mustikkametsässäkin. Vain mökillä meillä on vanhempia vaatteita käytössä, sillä tällä hetkellä siellä pihkaantuu takuuvarmasti ja omat voimavarat eivät nyt välttämättä riitä pihkaisen vaatekasan täydelliseen nujertamiseen.

    Vaatteiden hinnassa olen myös ajatellut jälleenmyyntiarvoa (jos saisi joskus aikaiseksi myydä) ja toisaalta pojilla yksi t-paita voi kiertää usealla käyttäjällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samalla kaavalla tosiaan kuin meilläkin mennään ja kyllähän se on kiva, että vaatteesta saa vielä jotain myydessä sitä eteenpäinkin. Tuntuu, ettei tavalliset henkkamaukat ja merkittömät vaatteet liiku yhtään mihinkään enää kirppareilla vaikka kuinka laittaisi pienen hinnan. Olenkin aika paljon vienyt suoraan vaatekeräyksiin merkittömiä vaatteita koska kirpparilla ne vain jäävät käsiin.

      Poista
  2. Olisi se kiva ostaa jos olisin oikein rikas :D
    yleensä nuo merkkivaatteet maksaa enemmän kun juurikin joku perus h&m body/mekko.
    Useimmiten koluan kirppareita :)
    Sieltä tekee joskus hyviä löytöjä ja edullisesti.
    ostetaan vain tarpeesen,jos jokin hajoaa yms.
    en hamstraa lapsien kaappeihin ylimääräisiä vaatteita jos ei ole tarvetta johonkin esim.mietitään tarkasti mitä ostetaan ja mitä maksaa.
    pesukone on keksitty et jos housut loppuu kesken eli on likaisina niin sitten vaan kone päälle.
    kotona voi olla esim shortseissa sitten.

    Kivoja kuosia noissa merkkituotteissa on mutta kotiäidin "palkalla" minulla ei todellakaan ole varaa laittaa paitaan 30€ esim.
    tuntuu hurjan suurelta summalta.
    kyllä meillä menee ruokaan,omaan kotiin ja kaikkeen muuhun se ylimääräinen raha.
    Esikoinen juuri säästi kaksi kk kotityö rahoja ja osti kånken repun :)
    Itse jatkan samaa mallia minkä kotoa sain.
    omat rahat ansaitaan kotityöllä esim ja sitten voidaan vähän kalliimpaa ostaa esim.

    Olipa sepostus :D
    tykkään kyllä seurata sinun vaateostoksiasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä :) Kolmen lapsen kotiäitinä ollessa ei paljon ole varaa merkkejä katsoa, kotihoidontuella ei kauheasti ostella muualta kun kirpparilta :D Pitäs varmaan keksiä joku lisätienesti työ, että olis varaa noihin :) Oon vierestä seurannut kun kaveri ostaa luotolla näitä pinnalla olevia merkkejä, se jos joku ei mahdu omaan ajatusmaailmaan kyllä, että tarviis lasten vaatteita luotolla ostaa vaikka tiukkaa onkin..

      Poista
    2. Voi ei mekään todellakaan olla mitään rikkaita, mies perus duunarihommissa ja minä kotiäitinä.
      Koska eletään nyt sen verran tiukasti eli ei ole varmaa mihinkään isoihin ja kalliisiin juttuihin kuten uusiin autoihin, omaan taloon, uuteen sisustukseen, ulkomaanmatkaan tai uusimpaan elektroniikkaan niin itselleni lastenvaatteet ovat näin kotiäidin harrastusta josta saan iloa kotona ollessani kun lapsilla on silmääni miellyttäviä vaatteita. :)
      Kirppareita minäkin koluilen ja tykkään tehdä löytöjä kirppareilta ja ostelen tutuilta kyllä heidänkin lasten käytettyjä vaatteita, vasta eilen kävin koluamassa tutulta muutamat Cientat Islalle ja pienen pussillisen kesävaatetta, oli ihan henkkamaukkaa jne. joukossa, miellyttivät vain silmääni ja hinta ei ollut paha. :)

      Tilanne olisi varmasti meilläkin toinen jos meillä olisi lainoja takanamme ja suurempia summia pitäisi irrotella elämiseen, nyt kun meillä ei ole auto tai talolainoja niin peruskulut saattavat olla hiukan alhaisemmat kuin perus nelihenkisessä perheessä, ruoasta ei tingitä ja vakuutukset pitää olla.
      Olen myös tosi huono säästämään, voin suoraan myöntää, että kaikki mitä minulle tulee niin menee, mies onneksi hoitaa tuota säästöpuolta kun pihimpi on. :) Tietysti jotain suurempaa pystyisi hankkimaan kotiin tai lähtemään pidemmälle ulkomaanmatkalle jos vähän säästelisi mutta ai kun se onkin itselleni vaikeaa. :)

      Poista
  3. Minusta on ihailtavaa kuinka joku jaksaa nähdä vaivaa lapsen pukeutumiseen ja ostaa merkkivaatteita.itse ostan lapselle ulkovaatteet ns merkkiä" vai onko reima ja ticket merkkejä".käyn töissä eikä mulla oo silti varaa panostaa vaatteisiin:(Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniita vaatteita saa kyllä onneksi halvallakin ja en sano, etteikö merkittömätkin vaatteet olisi kauniita ja pompdeluxilta saa näin aleaikaan aika edullisesti perusvaatetta joka on kaunistakin.
      Kotiäitinä on varmaan liikaa aikaa kun tulee mietittyä aina asukokonaisuuksia ja ihania vaatteita selaillessa nettikaupoista. :)

      Poista
  4. Juurikin näin. :) Tosi nätisti puet molemmat tyttäresi kauniisiin vaatteisiin ja innolla luen blogiasi ja minua kiinnostaa varsinkin postaukset jotka koskevat lastenvaatteita ! Vielä vinkkinä tohon voikukka juttuun että kannattaa laittaa vanishia nin kyllä lähtee pois. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voikukkaan on (ainakin farkuissa) toiminu meillä myös sappisaippua :)

      Poista
    2. Kiva kuulla, että lastenvaatejutut kiinnostaa, itsekkin niitä tykkään muiden blogeista lukea ja ihailla ihania vaatteita. :)
      Minä olen tosi laiska tahranpoistaja, varmasti saisi jollain kikoilla tuon voikukan pois mutta en ole viitsinyt ryhtyä urakkaan, pitäisikin se hankailla puhtaaksi seuraavaan pesuun. :)

      Poista
  5. On hienoa kun on varakkaita hoitovapaalla olevia joilla on varaa kalliisiin vaatteisiin. Meillä ei ole. En kyllä usko että tuollaisia määriä vaatteita ostaisinkin vaikka rahaa olisi. Lapsi tulee toimeen vähemmälläkin.

    Mutta en tuomitse, jokainen tekee tyylillään ja onhan nuo teidän vaatteet todella nättejä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitinkin tuonne ylemmäs, että en koe, että me oltaisi mitenkään varakkaita, uskon, että on tosi paljon kiinni siitä mihin rahojaan käyttää, meillä ei ole suuria lainoja eikä matkustella pitkiä ulkomaanmatkoja ja elektroniikkaakaan ei uusita joten itse nautin nyt siitä, että voin joka kuukausi jotain ihanaa uutta vaatetta ostaa lapsille jota sitten voi kotona lastensa päällä ihailla. :)
      Tottakai lapset tulisivat toimeen vähemmällä vaatetta ja täytyy sanoa, että erityisesti Pinjan vaatekaapin vaatemäärä jo hiukan ahdistaa kun sama koko menee niin pitkään. Mutta uskon, että nyt kun lapset ovat pieniä ja olen kotona niin tämä lastenvaatehurahdus on tämän ajan juttu, luultavasti kun töihin palaan ja lapset kasvavat innostun varmaan jostain muusta kuten vaikka matkustuksesta tai kodin laittamisesta. :)

      Poista
  6. Minulla ei ole edes luottokorttia :D
    perus visa electron ja pysyy kulut kurissa :) tietää paljonko sitä rahaa on kun menee samantien tililtä kauppareissu summat sun muut.
    kyllä se ihan paras kortti on kotiäidille :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olin tosi pitkään luottokorttia vastaan mutta hankin sen silloin kun Islaa odotin ja olin vaunujamme ulkomailta tilaamassa, en uskaltanut tilata visa electronilla niin suuria summia ulkomailta tuntemattomasta nettikaupasta, luottokortti oli hyvä turva siihen ja nyt luottokortti onkin aina ulkomaanostoksissa erityisesti käytössä. Enkä voi sanoa, etteikö se olisi myös jonkinlainen turva yllättävään menoon, mies on toki säästeliäs pahan päivän varallekkin mutta itse en sitä valitettavasti ole joten luottokorttiin on turvauduttu esim. kun kissaa piti yllättäen käyttää eläinlääkärissä juuri kun tili oli aika tyhjänä ja eläinlääkärilasku oli tosi suuri. :(

      Poista
  7. Minäkin tykkään kauniista ja värikkäistä lastenvaatteista, mutta en raaski ostella merkkivaatteita. En myöskään halua ostella halpisketjujen vaatteita, niiden heikon laadun ja epäeettisyyden vuoksi. Niinpä onneksi olenkin hurahtanut vaateompeluun! Yhden nosh tai vaikka metsolan perusvaatteen hinnalla saa jo helposti metrin tai alesta toistakin metriä noitten samojen vaatemerkkien kankaita, niistä voi sitten itse valmistaa erittäin eettisiä, ja myös edullisia vaatteita. Näin olen pystynyt yhdistämään kotiäidin niukan budjetin ja ihanat lastenvaatteet. :) Metristä kangasta saa taaperolle jo useamman vaatteen, näppärää.

    VastaaPoista
  8. Meillä on lasten vaatekaapit täynnä pääasiassa polarn o pyretin, molokidsin, gugguun, papun ja mini rodinin vaatteita.. Olemma käyneet lähestulkoon kaikki vaatemerkit läpi seitsemän vuoden aikana, ja nämä meistä parhaita ja kestävimpiä. Gugguun vaatteet varsinkin ovat todella hyvälaatuisia, mustaa paitaa pesty jo varmaan sata kertaa ja käyttö ei näy missään ;) Paremmin siis kalliimpaa ja parempi laatuista jotka kestää ja kestää vaikka kuinka monelle lapselle. Ja otettakoon tässä vaikka esimerkki marimekon yöpuku on aivan käyttämättömän näköinen verrattuna samanverran käytettyyn h&m yöpukuun, joka jo ihan loppuunkäytetty...

    VastaaPoista
  9. Meillä on kans näin: lasten vaatteet on niitä "merkkivaatteita", tai sitten niiden tyyliin sopivia omatekemiä. Voisin väittää olevani loistava ompelija, joten tasoeroa ei näiden välillä ole. Se mahdollistaa kumminkin sen, että pystyn ostamaan kummallekin lapselle muutaman vaatteen per kausi. Lisäksi hyödynnän alet ja popup-shopit. Itse tehtynä leggarit maksaa merkkikankaasta n. 10-15€, valmisvaatteena 30€ (esim Vimman kangas vrt vimman ostolegsut)

    VastaaPoista
  10. Itselläni suurin lastevaateinnostus on mennyt jo ohi, mutta edelleen välillä ostelen tietysti, kun lapset kasvavat. Ulkovaatteissa ostan eniten merkkivaatteita. Sisävaatteissa vähemmän, sillä tällä hetkellä lapset saavat vähän väliä polvet puhki kaatumalla tai konttaamalla, vaikka ovatkin isoja. Tuotteiden ekologisuutta ja eettisyyttä kannattaa miettiä tietysti.
    Voi olla, että asenteet on osittain kiinni kateudesta tai jostain. On fiksua ostaa varojen mukaan eikä kulutusluotoilla. Kotiäinä ollessakin osalla on enemmän rahaa kuin toisilla. Riippuu iästä, koulutuksesta, työurasta, lainojen määrästä jne. Osalle myös isovanhemmat sponsoroivat vaatteita (ei meille). On myös selvää, että jos on tehnyt välillä töitä, on enemmän varallisuutta saattanut saada säästettyä.
    Itselläni on ollut rahaa ostaa (järkevästi toki) sekä kotiäinä, työttömänä että töissä ollessa perheen kohtuullisen kokonaistalouden vuoksi (ilman mitään sossun tukia). Silti tykkään olla järkevä ja säästäväinen vaikka aina ei onnistu vaan joskus harvoin tunteellakin.
    Itse ompelemalla saa myös tosi hienoja vaatteita, kun ostaa vaan kivoja kankaita. Suomalaisia uusia lastenvaatebrändejä on fiksua kannattaa , jos laatu ja hinta kohtaavat oman rahapussin saldon kanssa.

    VastaaPoista