Äitienpäivänä

Näin kaikessa kliseisyydessään ja yksinkertaisuudessaan, ihanaa olla äiti!
Se side mikä äidillä on lapsiinsa on niin voimakas, tekisin mitä vain lasteni puolesta, he ovat minulle tärkeintä mitä voi ollakkaan.
Vaikka he saavatkin minut hermoromahduksen partaalle ja useinkin niin erossakaan en osaa oikein olla.
On hankala yrittää ajatella millaista elämäni olisi ilman lapsia, olen ollut oikeastaan koko aikuisuuteni äiti joten en edes osaa ajatella millaiseksi elämäni lukion jälkeen olisi muokkaantunut ellei äitiys olisi astunut kuvioihin.


Äitienpäivä on näiden seitsemän vuoden aikana muokkaantunut aika lailla.
Nyt minulla on vähemmän odotuksia ja vähemmän stressiä tästä kuitenkin suht tavallisesta sunnuntai päivästä.
Päivästä on tullut mukava, rauhallinen ja kiva sunnuntaipäivä läheisten kesken kunhan osasin hellittää vain odotuksistani päivästä.
Nyt en odota enää timanttikaulaketjua, aamupalaa sänkyyn, suurta ruusukimppua tai päivää perheen prinsessana.
Tiedän, ettei mieheni ole mikään romantikko ja minun on turha yrittää häntä sellaiseksi muuttaa, ei muutu, on tullut jo huomattua.
Itkupotkuraivaritkaan ei auta kun ei nyt sitä timanttikorua taaskaan tullut, koska silloin koko päivä on varmasti pilalla.
Meillä mies tarvitsee joka vuosi muistutusta ja tehokasta jankkaamista, paras kun viet itse kukkakauppaan ja valitset parhaan kukan kun sanot suoraan toiveet niin ei tule mitään suuria odotuksia ja pettymyksiä jos toiveet eivät toteudukkaan.


Tänä vuonna vietimme rauhallisen äitienpäivän jolloin aamulla sain naamalleni päälleni kömpivän Islan joskus 7.30.
Joo yritin nukkua uudestaan mutta tuntui mahdottomalta, pieni jalkojen tepsutus oli hetkessä taas vieressäni tuijottamassa suurilla silmillään ja tunkemassa niin iholle kiinni kuin vain pystyy.
Pinja kiikutti sänkyyn heti aamulla eskarissa tekemät lahjansa jonka antamista kovasti odotti, ehti jo minulle aikaisemmin viikolla paljastaa, että lahja on pehmeä.
Islan päiväunien jälkeen suuntasimme kukkakaupan kautta ensin omalle mummolleni ja sieltä vanhemmilleni.
Mummoja lahjottiin kukka-amppeleilla ja lasten tekemillä korteilla, minäkin valitsin itselleni äitienpäiväkukkaset kukkakaupasta, en halunnut leikkokukkia vaikka kauniita ovatkin maljakossa vaan halusin itsekkin kukka-amppelin joka sopii kivasti ulos ovemme viereen roikkumaan ja tuomaan iloa koko kesäksi.



Päivä on ollut meillä oikein mukava, rauhallinen sunnuntai päivä pienellä juhlallisuudella äitejä muistaen.
Toivottavasti muillakin on ollut mukava äitienpäivä läheistensä seurassa!

6 kommenttia

  1. Mistä tuo Pinjan mekko on? Hyvää äitienpäivää :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on Po.pin mekko, tuo pinkki rusetti ei kuulu siihen, se on ihan h&m:n irtosolki jonka Pinja kiinnitti tuohon. :)

      Poista
  2. Juuri niin..ei turhia odotuksia niin ei joudu turhaan pettymään...kuulostaa niin tutulta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei kannata odottaa mitään suuria juhlallisuuksia niin kaikki pienempikin spesiaalijuttu tuntuu erityiseltä. :)

      Poista
  3. Ihania kuvia! Nuo lippalakit on niin söpöt mistä ne on ostettu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ne ovat Noshin lippapipot, ostin ne heti malliston ilmestyttyä, nyt valitettavasti juuri tämä kuosi taitaa olla aikalailla loppuunmyyty. :(

      Poista