Minä

Uudessa osoitteessa on tullut tätä blogia kirjoiteltua jo reilu vuoden verran enkä vieläkään ole tehnyt itsestäni sen kummempaa esittelyä.
En kyllä muista milloin viimeksi olen kirjoittanutkaan mitään sen erityisempää itsestäni. :)

Perus kotiäitilook, vähäisellä pikameikillä ja hätäponnarilla.
Olen siis Meeri, vuosimallia -88, perheeseen kuuluu pari vuotta vanhempi mies ja 3/08 syntynyt Pinja ja 10/13 syntynyt Isla sekä tietysti kohta vuoden täyttävä kisu jolle viimein eilen keksittiin ihan loistava veroisensa nimi, Mauno.
Asumme Jyväskylän kupeessa reilu 20km päässä, muutimme tänne vasta reilu vuosi sitten, sitä ennen asuimme monta vuotta Jyväskylässä kerrostaloissa kierrellen eri kaupunginosia.
Nyt palasimme tänne kotikuntaamme ja näin on oikein hyvä. :)

Synnyin ainokaiseksi lapseksi hiukan boheemeille vanhemmilleni, asuimme vuokralla aika alkeellisissakin oloissa vanhassa rautatieasemassa, talossa edellinen remontti oli tehty 70-luvulla ja lämmitys oli pelkästään puilla, ikkunat olivat kaksinkertaiset ja jäätyivät alareunastaan aina sisäpuolelta kovilla pakkasilla, suihkua ei ollut ja sauna oli pihanperällä, myöskin puulämmitteinen. Tuossa talossa asuin 18-vuotiaaksi ja vaikka koti olikin alkeellinen, niin olen vanhemmiten kokenut saavani aivan täydelliset puitteet lapsuudelleni enkä koe jääneeni mistään paitsi, välittämistä ja rakkautta minulla ainankin on ollut.
Siinä missä asuimme alkeellisesti, olimme kovia matkustelemaan, olen kiertänyt vanhempieni matkassa InterRaililla jo 2-vuotiaana.

16-vuotias "maailmanparantaja" valokuvaustunneilla studiossa.
 Kävin kouluni aina lukioon saakka samalla pienellä paikkakunnalla, osa kavereistani olikin samalla luokalla aina seurakunnan kerhoista lukion kolmanteen saakka.
Koulussa en ollut mikään välkky, perus keskitasoa jonka eteen sai tehdä töitä, oppiminen on ollut aina minulle kovan työn takana ja jos opiskelu ei kiinnostanut niin arvosanatkin tippuivat hetkessä roimasti, näinhän kävi sitten yläastella joten peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo on kyllä niin ala-arvoinen, että se sopii ainankin näytettäväksi omille lapsille varoittavana esimerkkinä.
Yläaste ja lukiokin oli aika riehakasta aikaa, en ollut mikään rauhallinen hiljainen kiltti koululainen, kaveripiiri vei mennessään ja jälki-istunnossa istuttiin varmaan ysillä joka viikko.
Siinä missä muut hakivat lukion kolmannen päätyttyä valkolakkinsa minä hain lukion erotodistuksen, en ole vieläkään katunut päätöstäni vaikka aika hetken mielijohteessa tuo tulikin tehtyä.
Lukion arvosanani olivat niin surkeat, että vaikka olisin ylioppilaaksi kirjoittanut niin huonoilla papereilla minulle ei olisi ollut kuin haittaa elämässäni.

18-vuotias "kaikkien vihaaja". Huulikoru on sittemmin hävinnyt ja pieni arpi on enää siitä muistuttamassa.

Mieheni tapasin 2006 kotibileissä, ajatuksenani ei todellakaan ollut sitoutua tai en ajatellut, että tässä on se the lapsieni isä mutta niin vaan edelleen sillä tiellä ollaan.
Muutimme Jyväskylään 2007 kesällä ja aika pian muuton jälkeen Pinja ilmoitti tulostaan, itse kävin raskausajan päiväkodissa harjoittelussa ajatuksena suunnata opintoja sille alalle.
Olin Pinjan kanssa kotona pari vuotta, tuona aikana vietimme erittäin sosiaalista elämää kerhoineen ja uusine äitiystävineen.
Vuonna 2010 sain viimein oppisopimuspaikan Vauvauvasta ja työn ohessa opiskelin kaupan-alan merkonomiksi parissa vuodessa, tällä kertaa jopa hyvillä papereilla. :)
Työni oli oikein mukavaa ja työpaikka ihana, haikein mielin jäin pois töistäni Islan äitiysloman kynnyksellä, toivottavasti vielä tuleva työpaikkani joskus olisi yhtä ihana ja hyvällä hengellä varustettu.


Nyt ollaan sitten taas palattu kotikonnuille, vähän viisaampina ja vanhempina. :)
Pinja tulee aloittamaan syksyllä täällä koulutaipaleensa enkä voisi olla tyytyväisempi tulevaan kouluun, pieni ja tiivis mutta silti kasvava ja moderni koulu joten koulu myös säilyykin tulevaisuudessa.
Nyt toivon olevan vielä jonkinaikaa kotona Islan kanssa tai vaihtoehtoisesti aloitella pehmeällä laskulla osa-aikatöitä (ei tosin kannata taloudellisesti) tai hakea ja päästäkkin opiskelemaan hiukan lisää, tarkoitukseni onkin nyt keväällä hakea ammattikorkeaan Tradenomi-linjalle, sisäänpääsy ei ihan niin yksinkertaista ole mutta kokeillaan ainankin. :)

Tälläinen tiivistelmä siis tähänastisesta elämästäni jos jotain tiettyjä luonteenpiireitä vielä nimeäisin itsestäni niin blogin takaa löytyy, temperamenttinen, räiskyväluonteinen, kovaääninen kaikkien kaveri mutta myös suunnattoman herkkä, suurisydämminen ja rakastava nainen ja äiti.

27 kommenttia

  1. Oi miten ihana postaus <3
    Mä oon niin kuvitellu sut vanhemmaksi! Oonkin sua vuoden vanhempi vaikka oon kuvitellut olevani nuorempi ;) Samana vuonna tavannut mieheni kuin sinä omasi ja lapset syntyneet 01/10 ja 02/12.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti moni kuvitteleekin minua vanhemmaksi ihan senkin takia, että Pinja on jo sen verran vanha, me ei kauaa aikailtu kun Pinja syntyi, olin 19-vuotias kun sain Pinjan. :)

      Poista
  2. Oiiiii! Ihana postaus! On jotenkin ihanaa saada kasvot kirjoittajalle. Kirjoita toki lisää itsestäsi. Oot kyllä ihana. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tämä on hautunut jo pidemmän aikaa mielessäni, kirjoitin itsestäni jonkinlaisen postauksen muistaakseni vanhan blogin puolelle mutten ehkä näin tarkasti. Tässähän tulikin jo tärkeimmät, mitäs muuta... :D

      Poista
  3. Voi Meeri, tämä nyt kyllä muutti mun kuvan susta täysin :D Mut sellain hyvällä tavalla kuitenkin. En olisi uskonut sun kuvailevan itseäsi sanalla "temperamenttinen, räiskyväluonteinen, kovaääninen kaikkien kaveri". Meidät onkin sitten vissin valettu samasta purkista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava, että hyvällä tavalla muutti kuvaani, usein tänne blogiin kirjoitellessa kirjoitan suht neutraalisti ilman suurempia tunnekuohuja mutta todellisuudessa live-elämässä kuohuu ja kohisee, ääni nousee ja laskee mutta onneksi nauruakin ja iloa on päivittäin. :)

      Poista
  4. Olipa kiva lukea sinusta!
    Rehellisesti kirjoitettu. :-)

    VastaaPoista
  5. Kiva postaus :) olipa kiva kuulla tarinaa elämästäsi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla, että jaksoit lukea. :)

      Poista
  6. Kiitos Meeri! Olen lukenut blogiasi ihan sieltä alkutaipaleelta. Oli ihana kuulla nyt viimein Sinusta!
    T: Nitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi, että jaksoit lukea ja jaksat edelleen seurata blogiani. Olen välillä vanhaan blogiini kirjoitellut jotain itsestäni mutten ehkä näin yksityiskohtaista tiivistelmää elämästäni. :)

      Poista
  7. Jännästi luo oman mielikuvansa blogitekstien perusteella! Ja nyt huomaakin, miten moni asia on eri tavalla.
    Ajattelin sinun olevan esim. +30v, mutta oletkin minuakin nuorempi! Kiva tutustua näin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä näinhän se on itselläkin kun muiden blogeja lueskelee ja itse varmasti tiedostamattakin jo kirjoitan blogiin hiukan eri tyylillä kuin mitä normaalisti kavereideni kanssa jutustelisin tai vaihtaisin kuulumisia. :)

      Poista
  8. Mäkin oon miettinyt, että vaikutat itseäsi vanhemmalta, vaikka oon tiennyt, että samanikäisiä ollaan :) Ehkä tosiaan tuo Pinjan ikä vaikuttaa. Oli tosi kiva lukea sustakin välillä. Hassua, kuinka erilaisen käsityksen voi ihmisestä blogin kautta saada.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ihan selkeästi blogiin tulee kirjoitettua ns. blogiminänä ja todellisuudessa olen paljon räiskyvämpi tapaus mutta blogin haluankin pitää seesteisenä ja mukavana, en omien tunnekuohujeni purkautumispaikkana. :)

      Poista
  9. Hei Meeri.
    Tiedätkö, olen aina miettinyt miksi olet niin tutun näköinen...
    Mutta, nyt kun kirjoitit, että olit Pinjan raskausaikana päiväkodissa harjoittelussa,
    niin olet melko varmasti ollut oman esikoispoikani päiväkodissa harjoittelemassa!! :)
    T: Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi eikä, tosi ihanaa jos tunnistit! <3 Olin tosiaan siellä pienimpien puolella muistaakseni jonkun puolisen vuotta ja jäin pois sitten kun äitiylomakauteni alkoi. Lapset olivat kyllä siellä aivan ihania ja edelleen joskus muistelen mitäköhän tuolle ja tuolle lapselle kuuluukaan, vanhempiinkin tuli jo niin hyvin tutustuttua. Minulla on edelleen tallessa joulumuistamiset mitä sain perheiltä ja ryhmän ryhmäkuva, siellä oli kyllä niin ihania ja herttaisia lapsia. :) <3

      Poista
  10. Heh, vieläköhän tunnistaisit meidän hulivilin.... ;)
    Hän saattoi joinakin päivinä hieman kiristellä hoitotätejen hermoja :D
    Nyt on jo siis 10v nuori herra ja onneksi aika paljon rauhoittunut.
    Äidin Rakas esikoinen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla mutta kyllä nämä lapset muuttuvat niin hirveästi, laskin juuri, että olen teidän poikaanne hoitanut tämän ollessa 3-vuotias, onko siitä todella jo noin pitkään, erityisesti kun näitä hoitolapsia miettii niin niitä tulee ajateltua vain aina niinä pieninä joita on hoitanut vaikka kaikki ovat jo reippaasti vanhempia kuin oma esikoinen. :)
      Kävittekö muuten joskus Vauvauvassa minun ollessa siellä töissä? Kun joskus siellä kävi juuri ihan teidän pojan oloinen poika äitinsä ja pienen vauvan kanssa ja jälkeenpäin mietin olenkohan joskus hoitanut tuota poikaa. :)

      Poista
    2. Juu, kyllä käytiin Vauvauvassa. Silloinkin varmaan mietin, että olet tutun näköinen, mutta en osannut yhdistää :D
      Blogiisi törmäsin varmaan joskus vajaa pari vuotta sitten, kun googlasin Poopola kirppistä ja olit tehnyt siitä
      postauksen.
      Minun ensimmäiset hoitolapseni ovat vanhimmat jo parikymppisiä ja vähän ylikin. Hui kauhistus :D

      Ja meillä muuten asuu aika samanlainen aikaansaava tyttönen, kun teidän Isla. Meidän neiti on nyt 2,5v ja tänäänkin yritti esim. pestä seinäpaneeleita märällä sienellä.. Noh, äiti ei ollut ihan samaa mieltä jostain kumman syystä ;)

      Poista
  11. Olipa kiva postaus :) Miks sä oot niin tutunnäköinen tossa 18v kuvassa :D
    Pitäiskö itsekin uskaltaa tälläinen tehdä :D Mulla ei tosin välttämättä kuvia löydy :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, että kaikki 18v näyttää tuolta. :D Vähän siloposkisempi ja pienemmät silmäpussit olleet tuolloin. :D
      Tämä oli kyllä kiva tehdä ja mukava muistella menneitä. :)

      Poista
  12. Joskus todellakin mielikuva bloggajasta muuttuu tällaisten "paljastuspostauksien" myötä, mutta vielä enemmän me saatettas yllättyä jos tekisit videopostauksen. Minäkin kuvittelen sinut ujoksi ja hiljaiseksi. Tai ainakin rauhalliseksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Videopostausta ei tuskin ihan hetkeen ole tulossa koska a, en osaa tehdä sitä ja b, mistä mä sellasenkin tekisin. :D Rauhallinen, ujo ja hiljainen ei kyllä sovi tähän palettiin. :D

      Poista