Edelleen kestovaippa

Minulta on kysytty toisinaan vieläkö meillä kestoillaan Islan kanssa ja itsellänikin on tarkoitus ollut tehdä uutta postausta kestoilusta.
Meillä on Islalla edelleen vain kestovaipat käytössä.
Täyskestoiltu ollaan muistaakseni siitä alkaen kun Isla oli jotain pari kuukautta, kuitenkin sen jälkeen kun olimme saaneet muutettua.
En itse pidä kestoilua sen ihmeempänä kuin muutakaan vaippailua, meille kestovaippa on vaippa ei kestovaippa, nämä vaipat vaan pyöräytetään pesukoneessa roskiin heiton sijasta.


Huomaan, että koko perhe on niin tottunut näkemään vaipat vain kestovaippoina, että kertakäyttövaipat taas kummastuttavat.
Mies nimittäin ajatteli jo kun Islan synttärivieraalta yhdeltä jäi muutama likavaippa portaillemme ja pahoittelivat kun unohtivat ne siihen, että pitäiskö ne vaipat viedä heille, kuvitteli siis heti, että ne pesastaan, jouduin vähän valottamaan miestä, että ei niitä tarvitse lähteä kuskaamaan mihinkään, sen kun roskiin laitetaan. :)

Me olemme ihmeen helpolla päässeet kestoilussa, mitään ongelmatilanteita meille ei kestojen kohdalla ole vieläkään tullut.
Kauhulla luin odotusaikana niitä kokemuksia kun kestoilu ei millään ole onnistunut, aina on vaipat päästäneet läpi ja aina on ollut vaatteet märkinä.
Ainut johon olen joutunut kestovaippapalstalta kysäisemään apua on kun vaipat rupesivat märkinä haisemaan, tähänkin tosin tuli nopeasti vastaus ja muutamalla pesukerralla 90 asteessa tappoi hajut vaipoista.

Luottovaipat tämän vuoden aikana ovat aika hyvin jo löytyneet.
Ehdottomat pomminvarmat vaipat pidemmällekkin vaihtovälille päiväkäyttöön ovat Bumgeniukset. Muita vaippoja en mielelläni oikein käytäkkään kuin näitä, nämä ovat istuneet Islalle hyvin jo alle puolivuotiaasta alkaen ja edelleen samat vaipat ovat käytössä.
Nämä ovat siis yhdenkoonvaippoja joissa korkeudensäätö on nepityksellä edessä.
Sisässä on yksi paksumpi pitkä mikrokuituimu sekä ohuempi imu, tällä imupaketilla menee hyvinkin kolmenkin tunnin vaihtoväli ja päiväunet.


Jos kaikki Bumgeniukset ovat pesussa valkkaan Islalle TotsBotsin (myöskin yhdenkoon vaippa) päälle. Tämäkin menee juuri sen parin tunnin vaihtovälin mutta ei oikein päiväunia kestä.
Jostain syystä Islalla kosteus nousee tästä herkemmin vyötäröltä ylös jos vaippaan tulee monet pissat.
Toinen lyhyen vaihtovälin vaippa on Tirsokkaan taskuvaippa, sisällään yksi Muksujen bambutaitto ja bambuinen tiimaimu lisäimuna.
Tämä vaippa tällä imumäärällä on selvästi lyhyemmän vaihtovälin vaippa jota en mielellään pitkään pidä koska tuo imumäärä ei kovin montaa pissaa kestä.
Molemmat näistä vaipoistakin istuu Islalle hyvin.


Yövaippoina meillä on jo pitkään ollut Onnikkaan L-kokoiset tuhdit yövaipat joissa päällä on Babyidean HH Woolit. Tämä paketti on ollut pomminvarma yökäytössä, eikä muita yövaippoja meillä enää olekkaan L-koossa.
Onnikkaan vaipassa on yksi paksu bambuinen pitkä imu taskussa ja päällä lisänä bambuinen tiimaimu joten imukerroksia tähän vaippaan tulee reilusti, lisäksi taskuun voi sujauttaa vielä lisäimun jos sitä tuntuu tarvitsevan, meillä tarvetta sille ei ole vielä ollut.
Parhaiksi villahousuiksi olen todennut nuo HH Woolit, vyötärö nousee tarpeeksi korkealle ja tuo paksu Onnikkaan sisävaippa mahtuu hyvin alle.
Tämä paketti on aika arvokas ja itsekkin hiukan nikottelin kun ostin uusia Onnikkaan yövaippoja (meillä on näitä 4kpl) ja yksi vaippa maksaa vajaa 30 euroa ja lisäksi HH Woolit L-koossa ovat noin 25 euroa.
Mutta tätä L-kokoa yövaipoissa meillä on käytetty jo kohta puoli vuotta ja mahtuu varmasti edelleen koko loppu vaippaiän, on pesty ja pidetty todella paljon.


Ostin odotusaikana monia erimerkkisiä vaippoja ja  mielestäni kestoiluun ei oikein ole oikotietä muuta kuin haalia monia erimallisia ja merkkisiä vaippoja siihen alkuun, jokainen vauva kun on erimallinen ja se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovikkaan omalle vauvalle.
Meille ei esimerkiksi sopineet ollenkaan Fuzzit, kokeilin niitä taas jokin aika sitten ja ei toiminut edelleenkään, myöskään Nallen vaipat eivät istuneet Islalle, ei taskuvaipat eikä sisävaipat, MannaMaat ja Imse Vimset eivät istuneet ja Muksujen vaipat päästivät reisistä ohivuotoja.
Eli onhan noita merkkejä tullut kokeiltua mitkä eivät istuneetkaan, onneksi aina oli kuitenkin niitä hyvin istuviakin vaippoja käytössä niin muutaman testikerran jälkeen palasin takaisin hyväksi todettuun vaippamerkkiin.

Kestoilu meillä aloiteltiin pikkuisilla sisävaipoilla ja Imse Vimsen vaippakuorilla.
Tällä paketilla mentiin aika pitkään, varmaan se muutama kuukausikin alkuun, paketti oli pomminvarma pienelle rimppakintulle joten taskuvaipat hylkäsin alkuun ihan kokonaan.
Alkuun käytin myös sen maitokakkavaiheen pitkälti riisipaperia ihoa vasten, sen verran mukavuudenhalunen olin, että halusin vain viskata sen paperinpalan roskiin enkä pesaista vaippaa.

Saan edelleen ihmettelyjä kestoilusta toisinaan, pääosin ensimmäiset kommentit ovat, että tulee hirveesti pyykkiä ja miten jaksat kestoilla, eikä ole kauheasti hommaa ja joutuuko siihen kakkaan koskemaan, mua ainankin ällöttää likaset vaipat siellä ämpärissä ja eikö ne haisekkin ihan kauhealle...
Tuossa pääosin yleisimpiä ihmettelyn aiheita kestoilusta mitä saan Islan vaippaa vaihtaessani ja sitten alkaa minun perustelut, pyykkiä tulee himopyykkääjälle koneellinen päivässä enemmän, laiskempi pärjää kyllä koneellisella parin päivän sisälläkin, jaksamista nuo nyt ei verota yhtään sen enempää kuin vaipparoskiksen kiikuttaminen roskapöntölle, lisätyötä nyt tulee se yksi koneellinen per päivä tai joka toinen päivä ja minä himopyykkääjänä tykkään myös täytellä puhtaat taskuvaipat heti kuivuttuaan hyllyille jolloin on valmiina heti käytettäviksi.
Kakkaan en koske minäkään, hyi yäk, yhtä ällöä se on kestoilijalle kuin kertisten käyttäjälle, minä en tykkää huuhtoa kakkavaippoja enkä hinkata sappisaippualla tahrakohtia koska no, se on yäk...
Tämän takia meillä käytettiin maitokakkavaiheessa pitkään riisipaperia ja nyt kiinteän kakan kanssa on jo helppo pulauttaa kakka vaipasta pönttöön käsin koskematta ja hyvin se kakkasempikin vaippa puhdistuu koneessa puhtaaksi, pyykkikone siis hoitakoot loput.
Meidän vaippaämpäri ei ole ikinä haissut, vaippaämpärinä meillä on kannellinen Ikean peltiämpäri ja sinne sujautan likavaipat aina käytön jälkeen pesua odottamaan, liottaa ei tarvitse, ämpärin huuhtaisen aina tilkalla mäntysuopaa ja vedellä puhtaaksi kun olen laittanut vaipat pesuun.
Meillä ei siis haise likavaipat ovesta sisään tullessa. :)

Tästä päästäänkin pesuun...
Olen todella innokas pyykinpesijä, tykkään pyykkäämisestä ja pyykkihuollosta joten vaippapyykki ei ole minulle mitenkään ongelma.
Vaipat pesen omassa koneellisessaan tai sitten laitan sekaan muuta 60 pyykkiä jos kone ei tule vaippapyykistä täyteen.
Pesuaineena minulla on ollut pitkään hajusteeton Ariel jolla pesen kaikki meidän pyykkimme, kestovaippojen pesussa pitää ottaa huomioon, että pesuaineessa on alle 5% saippuaa jolloin vaipat eivät mene tukkoon, huuhteluainetta ei tule vaipoissa käyttää, etikkaa voi toisinaan lorauttaa pyykin sekaan jos kaipaa huuhteluainetta.
Meillä tosin ei käytetä ollenkaan huuhteluainetta muussakaan pyykissä joten en ole sitä kaivannut vaippapyykin seassakaan.
Villahousut tuuletan aina yön jäljiltä ja kun ne rupeavat haiskahtamaan niin heitän ne villanpesuohjelmalla ja aineella pesuun, joka toisen pesun jälkeen käytän villahousut lanoliinissa jolloin villahousuista tulee koskeudenpitävät, mutta tätä en edes tee joka pesun jälkeen, nuo HH Woolit ovat niin tiukkaan neulotut, että pitävät hyvin kosteuden vaikkei joka pesun jälkeen lanoliinittaisikaan.
Kuivausrumpu on näin syys/talviaikaan kestoilijan pelastus, kuivausrumpuun laitan kaikki muut vaipat paitsi pul-pintaiset taskuvaipat jotka nyt kuivuvat telineellä sisälläkin nopeasti.
Lisäksi kuivausrumpu tekee froteista ja veloureista ihanan pehmoisia pesun jälkeen.


Vaikken ole mitään kirjaa säästöstä tehnyt niin kyllä kestovaipoissa on varmasti meillä säästetty vaippakustannuksissa, vaikka uudet vaipat maksavatkin kappalehinnaltaan aina paljon, niin näitä on tullut osa ostettua myös käytettynä ja erityisesti nyt kun Isla käyttää jo kaikissa vaipoissa L-kokoa tai vaipat ovat yhdenkoonvaippoja niin en ole ostanut uusia vaippoja kuukausiin, muistaakseni loppukeväästä ostin viimeksi uuden vaipan, jotka olivat nuo uudet L-kokoiset sisävaipat.
Lisäksi näistä saa hyvin takaisin vielä myytyäkin, olen ostanut vähän arvokkaampia ns. merkkivaippoja, metsästänyt kivoja kuoseja ja luottovaippoja ja olen saanut pienet vaipat myytyä heti, Onnikkaan M-kokoiset yövaipat vietiin suorastaan käsistä vaikka laitoin niille vähän kovemmankin hinnan.

Tässä on nyt aika pitkä kattaus vuoden aikaiseen kestoiluumme, toki saa esittää kysymyksiä jos jotain heräsi mieleenne. :)
12

Merinovillat kunnossa

Meiltä uupui molemmilta tytöiltä talveksi merinovillavaatteet suoraan ihoa vasten, olin jo ehtinyt vähän vilkuilla Po.pin ohuita merinovilloja mutta pääsimmekin juuri sopivasti testaamaan Blogiringin kautta Pierre Robertin merinovillavaatteita.


Norjalaisen Pierre Robertin verkkokauppa on vasta avattu myös suomeen ja merkiltä löytyikin erittäin kattava valikoima merinovillavaatteita päästä varpaisiin, ihan pienille vauvoille sekä jo isommille koululaisille.
Myöskään äidit ja isät eivät jää ilman.
Minä tilasinkin myös itselleni merkin merinovillavaatteita, niin ei tarvitse äidin palella leikkipuistossa kun lapset ovat lämpöisesti puettuja.


Välikerrastot eivät lapsilla ole päässet vielä meillä kovaan käyttöön.
Pinjahan pukee välikerrastoa toppahaalarin väliin vasta ihan viimeisen pakon edessä, laiska pukija kun on. :)
Islalla olen käyttänyt jo päiväunilla pitkään ohkaista merinovillaista vauvanmyssyä.
Myssyn tilasin ihan juurikin päiväunikäyttöä ajatellen.
Lisäksi sukat ovat päässet myös kovaan käyttöön ja kerran eksyneet jo kuivausrumpuunkin vahingossa muun pyykin seassa mutta eivät näyttäneet siitä pilalle menneen vaan sain venyteltyä rumpuun eksyneen sukan vielä kuosiinsa.
Islalla tykkään käyttää merinovillaa ihan suoraan ihoa vasten joten bodya ja housuja käytetään meillä ihan arjessa kotona talvisin.

 


Omat merinovillavaatteeni olivat ihan loistohankinnat!
En yhtään arvannut, että käyttöä tulisi olemaankin paljon.
Merinovillainen paita tulee todella usein sujautettua topin päälle ulos lähtiessäni, paita ei näytä yhtään villaiselle perus villapaidalle vaan slimmille ohuelle perus pitkähihaiselle joten tätä on tullut käytettyä myös lauhemmillakin keleillä peruspaitana farkkujen kanssa.

Tuubihuivi taas valikoituu lähes päivittäin kaulaani, tästä tuli nyt syksyn ja talven lempparihuivini, muut ovat jääneet ihan käyttämättä.
Lisäksi huivi mätsää aivan täydellisesti Me&I:n harmaan neulepipon kanssa, itseasiassa huivin tilasinkin juuri sen takia harmaana. :)


Koodilla PR25BFI saatte vielä 25% alennusta tilauksestanne 15.marraskuuta saakka.
Minun on vielä hyödynnettävä tuota koodia ja tilattava toinen tuubihuivi itselleni ja ehkä toinen merinovillapaitakin. :)



Yhteistyössä
http://www.blogirinki.fi 

24

Ihana pakkasaamu ja loistava lämpöpussi

Tänään aamulla pakkasta oli vielä -9 astetta kun Pinja lähti eskariin ja aamupuuhat hoidettuamme päätimme suunnistaa ulkoilmaan Islan kanssa.
Keli on mitä upein, hiukan pakkasta mutta aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, näistä keleistä minä pidän!


Islakin viihtyi puistossa kun oli kunnon tamineet päällä niin ei palellut konttailla kylmässä maassa.


Meillä on aika hassu kissa, se seuraa meitä ulkona ollessamme mukaamme puistoon ja lähtee kotiin kun sen kutsuu lähtiessämme mukaan, ei meillä yksikään kissa ole kiintynyt meihin ihmisiin näin paljon, että seuraisi mukaan puistoon jonne on jonkin verran kuitenkin matkaa.


Pitää vielä kehua tähän erikseen Islan lämpöpussia rattaissa.
Jahkailin pitkään minkä lämpöpussin hankin Buffaloihin ja aikani vertailtuani ja googleteltuani kokemuksia joita tosin suomesta oli aika vähän, päädyin kuitenkin Bugaboon omaan High Performance lämpöpussiin, hinta oli suolainen mutta sain hiukan edullisemmin lämpöpussin ulkomailta tilatessani. Tilasin tämän samasta paikasta kuin aikoinaan vaunumme, Babyhuysista.


Meillä on Isla siinä mielessä samanlainen päikkärinukkuja kuin siskonsakkin eli nukkuu vain ja ainoastaan ulkona päiväunensa, kelillä kuin kelillä joten kunnon lämpöpussi on ehdoton tarvike rattaisiin talvelle.
Tässä lämpöpussissa on erikoisuutena se, että tähän tulee mukana kaksi eripaksuista kantta, ohkaisempi kansi keväälle ja syksylle ja paksumpi untuvatäytteinen kansi talveksi, tämän paksumman kannen otin vasta käyttöön rattaisiin mutten vielä viitsinyt pakata ohkaisempaa kantta talvisäilöön.
Isla nukkuu edelleen lämpöpussin sisässä pelkällä fleecehaalarilla ja alla on vain sisävaatteet sekä toki käsissä ja jaloissa villaa ja hattu on paksumpi mutta muutoin lämpöpussin sisältä kuoriutuu ihan lämmin pikkuinen.
Nytkin laitoin Islan itkuhälyttimen ihan Islan viereen, itkuhälyttimestä kun näkee myös lämpötilan niin äsken lämpötila yli kahden tunnin unien jälkeen oli kaksi astetta plussan puolella.
Värithän näissä on aika tylsiä, mietin pitkään tilaanko tämän ihanana vaaleanpunaisena vai tylsästi mustana ja pääsyin kuitenkin siihen tylsään mustaan, tämä kun oli kuitenkin niin kallis investointi, että musta väri sopii kaikkiin ja uudet kuomukankaatkin ovat halvempia kuin lämpöpussi jos vaihtelua haluaa.

5

Talvivarustus korkattu


Ohhoh, eipä ole tainnut venyä koskaan blogissa näin pitkään talvivaatteiden esittely ja nytkään en vilauta kuin vasta ne jotka otettiin käyttöön.

Pinjalle on alesta ostettu musta Molon polaris 128-koossa, tätä on nyt mieluusti muutamina päivinä käytetty, eskariinkin pääsi haalari tänään päälle.
Pinja itse toivoi talvihaalaria kaapista päälle kun kyllästyi pukemaan välikausivaatteiden alle välikerroksia.
Tämän kanssa käyttöön pääsee tänään tullut uusi Gugguun merinovillainen tupsuhattu.
Näitä on meillä nyt kaksi Pinjalla, edellisen erän tilaamani tupsupipo oli aivan liian pieni Pinjan päähän. 
Jos jotain kiinnostaa niin tuo hattu on myynnissä, 35 eurolla, korkeus tuossa pienessä hatussa on noin 20cm ja leveys venyttämättä 45cm.
Po.pilta ostin yhdet uudet mustat talvihanskat lisää, näitä ei voi koskaan olla liian vähän.
Crocsit sujahtavat nyt päivittäin Pinjan jalkaan aamuisin.


Islalle on talveksi kolme talvihaalaria, kaikki muut vielä liian suuria paitsi tämä paikalliselta facebook kirpparilta löytämäni ihana Mini A Turen 74cm haalari.
Tämä on niin ihana väri tälläiselle pienelle!
UNQ:n vaaleanpunainen pupunen hattu mahtuu nyt loistavasti Islalle, viime talvena kun oli liian suuri.
Käsiin suosikki Reiman miniteckit, joita hamstrasin muutamat alesta ja jaloissa on uudet L-kokoiset Stonzit, näihin odottelemme vielä Linerzeja jälkitoimituksena, toivottavasti tulisivat pian, tarve on jo kova.


Tälläisellä varusuksella tytöt ovat korkanneet pakkaskelit.
Kaapeista tosin löytyy vielä monenmoisia talvivaatteita molemmille joten niitä tulossa sitten blogin puolelle pikkuhiljaa kunhan pääsevät käyttöön.

10

Vuosi maalla

Kohta siitäkin on vuosi kun pakkasimme pienen viikon vanhan vauvan kanssa kerrostalokolmiomme pakettiin ja muutimme maalle noin 25km päähän Jyväskylän keskustasta punaiseen miehen isän rakentamaan hirsitaloon jossa puuhaa riittää sekä sisällä, että ulkona loputtomiin.
Katuvaloja tämä alue ei ole nähnytkään joten illan hämärtyessä kaikkialla on pilkkopimeää.


En voi väittää, etteikö tämä olisi ollut jonkinasteinen kulttuurishokki itselleni kun pitkään kaupungissa asuneena ja aina edes keskustassa asuessaan on ollut liikennettä ja valoja ympärilläni ja yht'äkkiä ollaanko pilkkopimeässä jossa ei paljon liikenteen hälyt kuulu.
Kyllä voin myös väittää, että välillä entistä kotiamme on ikävä, ehdin kiintyä vuosien ajan siihen todella paljon joten ikävä on lähinnä tuttua paikkaa ja tuttuja seiniä ja kerrostalon ääniä.

Suurin haikeus iski nyt Islan täytettyä vuoden, entisessä kodissamme on vielä niin tuoreeltaan muistissa se synnytyksen käynnistyminen, se suihku jossa yritin hiljaa suihkutella itseäni supistusten lomassa ja se syksyinen öinen maisema jota olohuoneen ikkunasta katselin ja näin kun yö vaihtui päiväksi ja moottoritiellä alkoi aamuruuhkan liikenne ihmisten kiirehtiessä töihin ja sitten me kannettiinkin pian jo pieni vauva kotiin, en ehtinyt edes kotiutua kunnolla kun muutimme ja rakensin kotia nyt uuteen paikkaan uuden tulokkaan kanssa.
Juuri nuo kodit joihin on lapset kannettu sairaalasta vastasyntynenä ovat jääneet mieleeni ja muistoihini.


Kuitenkin koti on siellä missä perhe ja nyt me olemme täällä, plussat voittavat miinukset maalla asuessamme.
Tärkeintä on se turvallisuus, yhteisöllisyys, leikkikaverit Pinjalle ja ihana pieni koulu lähellä, nämä olivat ne tärkeimmät syyt miksi muutimme maalle ja nämä painavat eniten plussina maalla asuessaan.
Onhan täällä aivan erilainen yhteisöllisyys kuin kaupungissa.
Asuimme viisi vuotta Jyväskylän keskustan tuntumassa pienessä kerrostalossa jossa en edes muutettuamme pois, tuntenut vielä kaikkia talon asukkaita, täällä tunnen ja olen ollut puheyhteydessä melkein jokaisen kanssa lähimmän parin kilometrin säteellä, joka talosta tiedän minkä ikäistä väkeä siellä asuu ja toki onko heillä pieniä lapsia.


Täällä ei ole vielä tylsää hetkeä päässyt tulemaan, hommaa riittäisi loputtomasti.
Pikkuhiljaa olen vuoden aikana laitellut kotia omanlaiseksi mutta vieläkään ei täysin mieluisaa ole. Eniten silmiä särkee kiinteät värit, synkkä ja valoa imevä puunväri.
Tälle emme ole saaneet vieläkään tehtyä mitään, eteinen sentään on nykyään vaalea valkoinen mutta siihen se päättyikin.
Pikkuhiljaa, mies on paljon töissä ja häntä ei taas puunväri häiritse kuiten minua itseäni häiritsee, intoa minulla maalaamiseen riittäisi mutta aikaa ei ole, kahden pienen lapsen kanssa aika hurahtaa ihan pakollisiin kotipuuhiin joten aikaa ei ylimääräiselle meinaa jäädä.


Seuraavana projektina on Islan huone, jota ei vielä ole.
Suunnitteilla on jakaa iso huone yläkerrasta tyttöjen huoneeksi ja ehkä samalla siirrämme oman makkarimmekin yläkertaan ja työhuone tietokoneineen siirtyisi nykyiseen makkariimme.
Tätä ei voida kuitenkaan vielä toteuttaa koska Islan unet eivät ole vielä takuuvarmasti hyviä täysiä yöunia niin riskiä heräilylle molempien lasten kanssa ei uskalla vielä ottaa, joten vielä parempi, että molemmat tytöt nukkuvat eri kerroksissa niin saa Pinja ainankin nukuttua ja Isla ei herää Pinjan yöllisiin vessareissuihin tms.



Keittiönpöytäprojektikin on tälle vuodelle vielä tulossa, homma kosahti Puukeskuksen muuttoon ja siihen, etten saanut Iki-levyä nyt muuton vuoksi Puukeskukselle tilattua joten uuden pöydänlevyn valmistuminen hiukan venyy.
Onneksi jaksan odottaa, jospa kuitenkin jouluksi on jo uusi pöytä meillä.


Aina riittää tosiaan pientä laittoa tässä talossa, talvella tykkään sisustaa sisältä ja keväällä taas aurinko houkuttelee ulkopuuhiin. Mies kynti meille viime keväänä ison kasvimaan ja siellä kasvoi porkkanaa, perunaa, sipuleita, herneitä, kesäkurpitsaa ja perus yrttejä ja tomaatit ja paprikat. Satoa tuli yllättävän hyvin ensimmäiseksi vuodeksi tuolle kasvimaalle ja vaikka aika huonosti ehdin kitkeä kasvimaata niin silti sato yllätti.
Pihalle on myös suunitelmia ensi keväälle, uuden kukkapenkin varmaan kaivan keväälle vielä ja kasvimaata laajennetaan vähän enemmän.

Ollaan me siis viihdytty ja pikkuhiljaa kotiuduttukkin todella hyvin, Pinjahan tänne on ihan kotiutunut ehkä parhaiten, kavereita löytyy niin monia naapurustosta.


Loppuun vielä kuva meidän pienestä kävelijästä, Isla on nyt innostunut ja treenaa uutta taitoaan kovasti päivittäin.
8

Juhlat juhlittu ja Juguplus arvonnan voittaja

Meillä juhlittiin eilen Islan syntymäpäiviä lähisukulaisten ja ystävien voimin meillä kotona.
Juhlat olivat oikein onnistuneet ja tarjoiluissakin pääsin todella vähällä mutta silti pöydän sai täyteen herkkuja pienellä vaivalla.
Onhan nämä synttäreiden järjestys aina vähän stressaavaa, koti kun olisi kiva saada edes suht siistiksi ja tarjoilut valmiiksi ennen vieraiden tuloa ja kummasti sitä vain viime tipassa viimeisen puolen tunnin aikana säntäilee kaaosmaisesti sinne tänne.


Perjantaiyönä ehdin jo ajattelemaan kuinka perutaan koko juhlat ja miten onnistuu kakun peruuttaminen aamulla. Isla nukkui todella huonosti perjantai-lauantai yön ja oli erityisesti eilen aika flunssainen, silti uhkarohkeasti vieraat kuitenkin uskaltivat meille.
Onneksi juhlat eivät näyttäneet Islan vointia huonontavan vaan tänään on ollut ehkä jopa jo paremmassakin kunnossa, vielä toki nenä vuotaa ja viime yönäkin viereen halusi jo aikaisin.

Isla sai oikein mieluisia lahjoja ja nautti muiden huomiosta.
Täytekakkukin maistui pienelle päivänsankarille oikein hyvin.



Nyt on kuitenkin juhlat onnistuneesti takana päin ja pääsee taas rauhoittumaan ennen joulunaikaa. Huomenna alkaa jälleen arki ja Pinjalla taas eskari.
Ensi viikkokin on loistavasti täytetty kaikella pakollisella, Pinjalla on kahtena iltana voimistelujuttuja ja tiistaina Islalla on neuvola aamusta.
Huomisen pidämmekin kerhottomana aamupäivänä jos nenä Islalla vielä kovin vuotaa, ettei jouduta siirtämään tiistain neuvolaa ja rokotuksia.

Nyt kun juhlatkin on saatu kunnialla ohitse yritän nyt piakkoin palata blogin parissa tyttöjen talvivaatetukseen, niistä postauksia onkin toivottu joten toivottavasti saan jo ensi viikolle aikaiseksi ensimmäistä, talvivaatteet olemmekin saaneet jo osin korkata. :)


Arvoin viimein Juguplus postauksen Angry Birds arvonnan voittajan ja onnetar suosi nimimerkkiä Suvi, kommentillaan,
"Suvi 3. lokakuuta 2014 11.34
Mukana! Mekin on ostettu noita, koska tosiaan on ihan kohtalaisen järkevä sisällys eikä kiloa sokeria ;)"

Onnittelut voitostasi!
Otathan minuun yhteyttä murulitblogi(at)gmail.com niin saadaan pehmo toimitettua voittajalle. 
10