Kaupungista maalle

Olemme asuneet reilu puolisen vuotta nyt uudessa kodissamme maalla.
Ennenhän asuimme ihan puolisen kilometrin päässä 
Jyväskylän ydinkeskustasta ja nyt meiltä Jyväskylän keskustaan 
on noin 25km, ainankin näin vätti taksin taksamittari 
lauantai-sunnuntai yönä taksilla kotiin huristellessani.
Meiltä lähin pieni kyläkauppa on alle 5km päässä
 mutta sieltä haetaan yleensä vain ihan pakolliset jos jotain on sattunut loppumaan.
 Isot marketit ovat Jyväskylässä ja kunnan keskustassa
 noin 14km päässä on perus kaupat, postit sekä neuvola ja lääkärit.
Pääosin käymme kaupungissa marketeissa kaupassa, 
mies töistä tullessaan tai joskus jos erikseen pitää lähteä
 niin asiaa on jo muutakin kuin perus ruokatarpeiden ostot.


 Lähimmät naapurit meillä on ihan noin 50m päässä
 mutta kovin rauhassa silti saamme mökissämme olla
 ja näköyhteyttä suoraan ei ole naapureihin.
Alue on todella vilkas erityisesti lasten osalta, 
Pinjan ikäisiä lapsia asuu melkein joka toisessa talossa,
 todella useat päiväkotikaveritkin asuvat samalla alueella meidän kanssamme. 
Nyt vauvabuumi ei ole täällä suunnalla kovin pyyhkinyt
 joten Islan ikäisiä vauvoja tässä lähettyvillä ei hirmuisesti ole
 ja se verottaakin muita kotiäitejä.


Pinjan kouluun, eskariin ja päiväkotiin on noin 3km 
ja Pinja tulee sinne saammaan kyydityksen jo nyt eskariin mennessä, 
nyt kyyti tulee hakemaan suoraan kotipihasta
 ja toki tuokin kotipihaan takaisin mutta kouluun pitää lähteä
 jo vähän isommasta risteyksestä puolen kilometrin päästä, 
ennen koulukyytikin tuli hakemaan lähempää 
mutta kunnan säästön vuoksi suuri bussi ei halua enää 
viime syksyn jälkeen ajaa näitä pikkuteitä koska oli täällä pahasti kaatunut, 
ennen täällä ajoivat pienemmät tilataksit koululaisia
 ja toivena olisikin paluu takaisin näihin tilatakseihin.


Kaikki meidän aktiviteetit ovat kunnan keskustassa kylällä, 
siellä on suurempi leikkipuisto jossa nyt kesäisin onkin
 jotain toimintaa aina tiistaisin ja torstaisin, 
huomenna menemme katsastamaan toiminnan
 sekä kerhot ja perhekerhot joissa on aika aktiivisesti tullut talven yli käytyä.


Alue missä asumme on kyllä erityisesti kesäisin ihan parhaimmillaan, 
tänään teimme pyörä/vaunulenkin nimen päähän ihastelemaan
 sinne tuotuja laiduntavia hevosia ja keräämään ison nipun ketokukkia. 
Voi miten siellä olikaan rauhallista 
ja niin kaunista kun kukkatuoksu tulvi nenään
 ja hevosten töminä laukatessa kuului tielle
 ja lintujen laulu peitti alleen autotien jylinän.
Olen tykästynyt kovasti maalla asumisen yhteisöllisyyteen,
 ihmiset ovat niin ystävällisiä ja tuttavallisia,
 juttuseuraa saa aina kun käy kävelyllä ja kuulumisia tulee vaihdettua,
 toki nämä Pinjan ikäiset lapset ovat aika yhdistävä tekijä
 ja sitä mukaa on tullut helpommin tutustuttuakin lasten vanhempiin.


Täällä on lapsen niin hyvä kasvaa,
 saa mennä vapaasti ulkona ja kipaista kaverille, 
autot joita ohi menee osaavat kyllä olla varovaisia lasten suhteen 
koska lapsia täällä liikkuu niin paljon.
Koulukin on pieni kyläkoulu ja uskon, 
että koulun pienuus on vain plussaa, 
opettaja huomaa herkemmin mahdolliset kiusaamiset 
tai lasten heikkoudet ja tuntee paremmin oppilaansa 
kun lapsia on vähän.


Toki miinuksiakin on
 ja en voi väittää sanovani etten olisi ikinä kaivannut takaisin kaupunkiin,
 kyllä niitäkin tilanteita on ja monia. 
Me muutimme tänne kaikkein ankeimpaan vuodenaikaan, 
talvi on pimeä, harmaa ja loskainen ja kaikkialla on vaan pimeyttä 
ja harmautta eikä kukaan liiku oikein missään. 
Kaikkialle pitää aina lähteä autolla
 ja ensimmäinen kunnon autoilutalvi tuli minullekkin eteen
 ja voin sanoa, että kyllä minua hirvitti seistä autolla ensimmäisiä kertoja
 ison tien risteyksessä ja koittaa sutia liikenteeseen jäisestä risteyksestä 
mutta nopeasti siihen tottui, 
nykyään on itsestään selvyys lähteä aina autolla joka paikkaan
 ja automatkakaan ei tunnu enää miltään
 kun sitä on tarpeeksi kauan suhannut talvet ja nyt kesän.


Kesäisin taas paikka kuhisee ties mitä ötökkää, 
kaupungissa asuessa joskus neljänteen kerrokseen eksyi
 muutama ampiainen tai kärpänen
 mutta nyt seurana näiden lisäksi on muurahaisia,
 koppakuoriaisia ja ties mitä mönkijöitä,
 itikat ovat onneksi pysytelleet vielä ulkosalla.


Mutta takaisin en muuttaisi eikä kyllä muuttaisi edes Pinjakaan, 
toki oli kivaa käydä piipahtamassa keskustassa 
ja lähteä junalle heti kävelymatkan päästä 
nyt kun pitää ensin siirtyä autolla juna-asemalle 
ja keskustaan meno pitää erikseen suunnitella
 mutta ne olivat vain pieniä plussia verrattuna plussiin mitä täällä nyt on.
 Eilen tutkimme varmaan vartin ojan pohjalla kuhisevien nuijapäiden eloa 
jota muuten Pinja ei koskaan ennen ole nähnytkään 
ja niitä oli todella paljon.
Maalla on myös hirvittävästi tekemistä,
 pihassa saisi kuokkia ja kuopsuttaa aamusta iltaan jos vaan aikaa olisi. 
Vielä ei ole tullut sitä tunnetta,
 että onpas minulla tylsää 
vaikka moni onkin kysynyt miten me olemme täällä maalla
nyt viihtyneet kun ero kaupunkiin on niin suuri
 ja käykö täällä aika pitkäksi, 
no sitä vaaraa ei todellakaan ole!


6 kommenttia

  1. Voi että, kyllä maalla varmasti on mukavaa :)
    Luonnon läheisyys ja rauhallisuus, ihania kuviakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täällä erityisesti kesäisin on niin kaunista ja rauhallista. :)

      Poista
  2. Joo sehän on pitkälti tottumiskysymys! Mekin asumme maalla ja lähimpään noin 60 000 asukkaan kaupunkiin on matkaa noin 15km. Matka taittuu jo kyllä niin kätevästi autolla, varsinkin kun suurin osa on moottoritietä! Jotkut on ihmetelleet että eikö sieltä ole pitkä matka.. Ainut mitä kaipaan välillä ja on jokin Sale tai Siwa vaikka tuossa 2 km päähän. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä, ainut mitä kaipaan on lähi siwa, kaupungissa asuessamme siwa oli tien toisella puolen, nyt taas ei noin vain poiketakkaan hakemassa mitään lähikaupasta. Nopeasti tuo matka kyllä kaupunkiin taittuu ja siellä tuleekin itsekkin viikottain käytyä, mies nyt kä töiden vuoksi päivittäin. :)

      Poista
  3. Aivan ihania kesäkuvia ja tunnelmaa. Kuulostaa maalle muutto hyvältä :) Itse olen tyytyväinen, että mekin muutettiin tänne maallepäin, seuraava haave on sitten se omakotitalo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tätä muuttoa silloin kovasti mietittiinkin mutta hyvä kyllä, että muuttoon päädyttiin, maalla on kyllä paljon mukavampi asua, varsinkin kun molemmat olemme syrjemmästä pieneltä paikkakunnalta kotoisinkin. :)

      Poista