Arkisia kuulumisia

Viime postaukseen toivottiin myös niistä arkisia kuulumisiamme
 ja koitan arjestamme aina silloin tällöin kirjoitellakkin
 mutta valitettavasti nämä postaukset vaativat ihan kunnolla aikaa 
ja keskittymistä koneen äärellä. 
Nyt päätin ihan, että Islan mentyä nukkumaan
 en ihan heti kaiva sitä imuria esille 
vaan kirjoittelen ensin meidän kuulumisiamme blogiin.

Kuvia tulee aikalailla näpsittyä edelleen, 
varsinkin nyt kun on ollut kovin aurinkoisia päiviä.
 Instagramiin päivittelenkin lähes päivittäin kuulumisiamme arjen keskeltä,
 sinne on niin helppo vain nappasta kuva ja nopeasti liittää se Instagramiin.

Aloitetaan kuulumiset heti vähän ikävemmillä asioilla,
 tästä jo Instagramiin maanantaina mainitsinkin 
eli jouduimme hyvästelemään meidän rakkaan kissamme maanantaina. 
Kissan vointi romahti viikonlopun aikana aika nopeasti, 
kissa oli vain omissa oloissaan eikä kunnolla syönyt tai käynyt hiekkalaatikollakaan. 
Maanantaina lähdin viemään kissaa kaupunkiin eläinlääkärille jo vähän aavistellen, 
että kissa ei välttämättä enää palaa meille. 
Aamulla olin aamupalalla jo vähän Pinjaakin valmistellut tähän,
 että näin voi käydä.
Surullisia uutisiahan verikokeista paljastui, 
kissallamme oli pettänyt munuaiset jo aivan täysin ja arvot olivat todella hurjat
 Päätin tehdä raskaan päätöksen ja päästää kissan vaivoistaan,
 eläjää hänestä tuskin enää olisi noilla arvoilla tullutkaan 
joten kissa nukutettiin ikiuneen samalla reissulla.
 Maanantai päivä meni aika surun musertamana, 
kissan hautasimme veljensä viereen maalle.
 Pinjakin kovasti suri kissan menetystä, 
olihan kissa ollut meillä sentään koko Pinjan iän ajan ja pidenpäänkin.
Onneksi meillä on jo virkeä pieni pentu varattu 
ja uusi tulokas on tulossa meille ensi kuussa.
 Ehdimme varata pennun jo reilu kuukausi sitten 
ajatuksena saada kissaneidillemme viimein taas kaveri
 mutta nyt valitettavasti pentu tuleekin ainokaiseksi kissaksi meille.
Pennun tulo onneksi helpottaa aika hyvin Pinjan surua.


Mutta muita vähän iloisempia aiheita on, 
että Isla kasvaa ja kehittyy vain huimaa vauhtia. 
Isla tulee jo viiden päivän päästä puoli vuotta 
ja olemme hänelle aloitelleen vajaa pari viikkoa sitten maistattamaan soseita,
 hyvin on maistunut porkkanat, bataatit ja jopa parsakaalikin. 
Tein niitä aina jääpalamuotteihin satsin 
ja nyt olemme saaneet jo parina päivänä antaa
 jopa kaksi kuutiollista kerrallaan Islalle
 kun soseet ovat ruvenneetkin maistumaan.
 Muutaman päivän ajan olen myös antanut hedelmäsosetta Islalle iltapäivällä välipalana.
Ensi viikolla ajattelin aloitella myös puurotkin 6kk täytyttyä.
Isla on muutenkin aivan ihana ilopilleri, 
viihtyy myös loistavasti isin seurassa pitkiäkin aikoja 
ja kun olin maanantaina eläinlääkärissä kissan kanssa
niin Islapa oli jopa ottanut pullosta pumpattua maitoani. :)
Tänään ihailimme aamulla Islan pyörimistä lattialla, on keksinyt,
 että pyörimällä napansa ympäri voikin päästä vähän liikkumaan johonkin suuntaan.


 Kokeilimme myös Islalle Buffaloiden istuinosaa eräänä päivänä 
mutta päätin vielä pitää kuitenkin Islaa kopassa kun siihen vielä mahtuu, 
Isla kuitenkin nukkuu pitkiäkin unia ulkona vaunuissa
 ja istuinosa oli aika avoin verrattuna koppaan 
jossa onkin hyvä nukkua uniaan untuvapussiin käärittynä.


Kohta olen ollut puoli vuotta kahden lapsen äitinä
 ja myöskin kotona jo vähän reilumman ajan. 
Täytyy sanoa, että nautin edelleen ihan suunnattomasti kotona olosta,
 minkäänlaisia haluja ei ole vielä lähteä töihin tai opiskelemaan. 
On ihanaa touhuta viimeistä vuotta Pinjan kanssa kotona,
 koska kohta Pinja aloittaa eskarin ja sen jälkeen jo koulutaivalta
 joten nyt meillä on viimeiset hetket käydä kolmistaan kerhoissa
 ja heräillä rauhassa aamuisin sekä touhuta arkiaskareita kotona.
Uskon myös, että Pinjalle on erittäin tärkeää, 
että äiti on kotona, näitä vuosia kun en koskaan tule enää saamaan takaisin,
 koskaan tämän jälkeen ei ole Pinjan eskarivuotta
 tai ensimmäistä kouluvuotta joten on ihanaa antaa Pinjalle
 se rauhallinen lasku koulumaailmaan 
koska Pinja voi tulla eskaripäivänsä jälkeen kotiin
 ja samoin tulevaisuudessa myös koulupäivänsä jälkeen,
 äiti on kotona odottamassa välipalan kanssa, 
ei tarvitse jäädä enää iltapäiväkerhoon 
jolloin pikkuisen lapsen eskari/koulupäivästä tulee aika pitkä.


 Mutta nyt olen jo sen verran pitkään naputellut tässä koneen äärellä, 
että nyt siirryn vielä imurin varteen 
jos Isla vielä toisen tunnin tuolla vesisateen ropinassa nukkuisi. :)

8 kommenttia

  1. luulisi että jokin perus jalkapeite sopisi, babystylessa oli mustia erimallisia ainakin briolta. mietin meille sitä myös, pitäisi vaan saada aikaiseksi kävellä rattaiden kanssa testaamaan.
    on pääösin nyt liikuttu pyörän kanssa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole kuullutkaan tuollaisista perusmallin jalkapeitteistä. Ajattelin kuitenkin hankkia näihin lämpöpussin syksymmällä kun Isla varmasti nukkuu vielä pitkään päiväuniaan vaunuissa. Joten mennään vielä hetken aikaa kopalla ja kohta onkin niin lämpöisiä kelejä, että koppa onkin jo pian kuuma unille niin siinä vaiheessa voikin siirtyä kokonaan istuinosaan.
      Bugaboon omia lämpöpusseja olen katsellut syksyä varten, voi olla, että panostan siihen kalliimpaan jos tosiaan käy niin, että Isla nukkuu kelillä kuin kelillä päikkärinsä ulkona kuten siskonsa teki. :)

      Poista
    2. Meillä on untuvapussi myös, mutta v on 3v jo niin kävelee isoimmat osat. En turhaan enää viitsisi laittaa makuupussia lenkille, jalkapeite pitäisi tuulta. Etenkin tuo silta on aika vihoviimeinen kävellä..

      Poista
  2. Voi ei, osanottoni teidän kissan poismenon puolesta :(. Tiedän niin tunteen, mun ensimmäinen oma kissa kuoli viime syksynä äitini syliin, kuin salama kirkkaalta taivalta sydän petti. Pieni haudattiin meidän takapihalle. Kissa tuli mulle ennen miestäkin, joten olihan se valtava menetys. Meidän toinen kissa on vain 9kk nuorempi (ja samanrotuinen) kuin edesmennyt kaverinsa, joten vähän on hätä, että milloin lähtee sekin.

    Täälläkin tepastelee nyt 3kk vanha kissanpentu, on ne vaan suloisia :).

    Nauttikaa kotipäivistä, ikävä on omiani! Ihana ja söpö Isla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihanasti on teidän kisu saanut lähteä pois, varmasti kissa on päättänyt, että nyt on hyvä aika ja paikka lähteä pois ja tuntenut olonsa turvalliseksi äitisi sylissä.
      Meillä kissamme ei ollut kuin seitsemän vuotias, ajattelin jotenkin, että olisi paljon pitkäikäisempi mutta minkäs teet, vähän hirvittää toki nyt uusi kissanpentu vaikka ne ihania onkin niin tämä luopumisen tuska lemmikin osalta on vain niin inhottavaa lemmikin omistajalle.
      Mutta ihana toisaalta kun perheeseen tulee jälleen pentukissa. :)

      Poista
  3. varmasti nautit kotonaolosta! Minäkin nautin, kun en nyt ihan viime aikoina ole ollut töissä, lapsen kanssakin sitä lähentyy kyllä kun on kotona :) osanotot kissanne poismenosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä tosiaan nyt nauttii ihan erilailla kun on ehtinyt jonkin aikaa ennen kotia jäämistä olla töissä, tietää, että helpommalla pääsee kun on kotona kuin, että ravaisi työpaikan ja päiväkodin väliä kiireessä. :)

      Poista
  4. Ihan alkuun osanotto kissakaverin poismenosta. On ne eläimetkin perheenjäseniä.

    Tuttuja ajatuksia kotona olosta. Meillä vauva 7kk ja minä mietin juuri tänään, että on niin ihanaa olla kotona. Meilläkin keskimmäinen aloittaa ensi vuonna eskarin, joten samansuuntaises elämäntilannetta elellään.

    Kivaa arkea Sinulle.

    VastaaPoista